Tarvittiin vain muutama lämpöaste lisää ja tuulen suunnan muutos etelään, niin jopa alkoi tapahtua. Eli kevät edistyy hitaasti mutta varmasti.
Muutama päivä sitten rannassa oli vain muutaman metrin levyinen sula paikka. Ja sehän houkutteli siihen koskelot uiskentelemaan, ja kerrankin niin lähelle, että sain ne poimittua kuviin.
Mustarastaan laulua kuuntelin metsäkävelyllä, mutta tämä pihan kukkapenkissä kuopsutellut mustarastas keskittyi ruuan etsimiseen. Kuvassa myös pihan viimeinen lumikasa.
Muitakin pihavieraita on käynyt. Metsäjäniksellä on turkinvaihtoviikot menossa.
Sadekuuron jälkeen
Sinivuokkoja on levinnyt pihaistutuksista kaupungin lähimetsiin. Aurinkoisella rinteellä, kuivan ja ruskean kuntan keskeltä, vilkkuvat nämä siniset kaunottaret.
Näsiä on myös kevään ensimmäisiä kukkijoita.
Toukokuun alun päivät olivat niin kylmiä, että ranta väliin suli ja yöllä taas jäätyi uudelleen.
Mökin kevättöiden ohella saattoi seurata jään liikkeitä. Kaakkurit olivat jo tulleet läheiselle metsälammelle. En nähnyt niitä, mutta kuulin. Kaakkurin äänestä ei voi erehtyä. Kuikkaa en vielä kuullut, enkä nähnyt, mutta eiköhän sekin pian ilmesty pesimäpaikalleen. Ja sain luontohavaintoihini lisätä myös ensimmäiset itikat.
Iltapäivällä etelätuuli repäisi railon keskelle lahtea ja sai jäät liikkeelle.
Kotilahti vapautui 6.-7. päivän välisenä yönä.