sunnuntai 9. elokuuta 2020

Kitkajärvelle kajakilla

Tavoitteenani on vähintään kerran kesässä käydä yliyön melontaretkellä Kitkajärvellä. Aiempina vuosina olen melonut Yli-Kitkan pohjois- ja keskiosissa, nyt kohteena oli Kitkan länsiosa Posion puolella. Lähtö- ja paluupaikkana oli Akanlahden tukinsiirtolaitos Kuorikkiselän etelärannalla. Siitä olen kertonut vuonna 2013, linkki: https://seitakuvia.blogspot.com/2013/07/akanlahden-tukinsiirtolaitos.html
Kun kaikki tarvittava on saatu sopimaan kajakkiin (tehtävä näyttää aina pakkaamista aloittaessa ylivoimaiselta, mutta niin vain tavarat uppoavat kajakin uumeniin) olen valmis puskemaan vastatuuleen ensimmäiselle kahdeksan kilometrin etapille kohti Porosaaren länsipäätä, Porosaarennokkaa.
Porosaari (458 ha) on Kitkajärven suurin saari. 1800-luvulla saaren pinta-ala on kasvanut paljon, koska Kitkajärven pintaa on silloin laskettu noin kaksi metriä.  Porosaareen on tieyhteys saaren itäosasta.  Porosaaren ja mantereen välinen lahti on kaikkiaan noin kymmenen kilometriä pitkä, mutta leveyttä on vain puolesta kilometristä kilometriin. Tuota väylää nyt melon vastatuulessa kohti Porosaaren läntistä kärkeä Porosaarennokkaa.
Kitkajärven rannat ovat useimmiten hiekkarantoja. Vesi on kirkasta ja puhdasta. Kitkajärven sanotaankin olevan Euroopan suurin lähde. Järvi on luonnontilainen ja säännöstelemätön.

Parin tunnin melonnan jälkeen kaarran Porosaarennokan kärjen ympäri. Vastassa on hieno hiekkaranta, johon on helppo ajaa kajakki vauhdilla. Kajakista nouseminen sen sijaan ei olekaan niin helppoa. Tuuli käy suoraan rannalle ja Luonselän laineet vyöryvät rantaan. On ajoitettava kajakista nousu aaltojen väliin ettei kastuisi.














Onpa upea paikka pitää taukoa ja syödä eväitä. Tällä rannalla on asuttu jo kauan sitten. Vähän matkan päässä, pienen suoalueen reunalla on löydetty merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta.








Niemenkärjen takana on toinen vähän pienempi laguunimainen hiekkaranta joka avautuu pohjoisen suuntaan.

Jatkan vastatuulessa etelärannan tuntumassa kohti Savisaarta, jota olen ajatellut yöpymispaikaksi. Vierellä aukeaa suuri Luonselkä.



Savisaaren itäpuolelta on kapea sisäänkäynti saaren sisällä olevaan suojaiseen lahteen. Tuossa suojasatamassa on aiemmin ollut laavu. Se on edelleen karttaan merkitty, mutta nyt paikalla on vain matala puukatos. Rannan heinikosta voi päätellä, että kukaan ei ole vähään aikaan rantautunut tälle tulipaikalle. Minäkin lähden jatkamaan matkaa saaren pohjoisrannalle. Kartan mukaan siellä pitäisi olla hiekkaranta. 


Kaunis hiekkainen kaarre sieltä löytyykin. Juuri sopiva paikka leiriytymiseen. Ja mikä parasta, rannalta on näkymät ilta-auringon ja aamuauringonkin suuntaan. 







Rannalta vie polku saaren sisäosan entiselle laavulle. Laavun rippeiden päällimmäisenä on kyltti, jossa lukee: tervetuloa tulille, no mikä ettei, mutta tuossa asussa laavu ei oikein houkuttele tulistelemaan. 


Menen telttaan vähän pitkäkseni oikeisemaan selkää, ja kuinka ollakaan, nukahdan. Herään kun aurinko alkaa painua Turjanselän takana näkyvän Turjanvaaran taakse. Tulee kiire ehtiä rannalle ottamaan viimeiset auringonlaskun kuvat. 





Auringonlaskun jälkeen sytyttelen tulet ja pitkästä aikaa istun iltaa nuotiolla. Kesäkuussa ei metsäpalovaroitusten vuoksi saanut sytyttää nuotioita ja heinäkuussa en ehtinyt retkille. On ihan hiljaista, vain nuotion ritinä kuuluu. Päivällä näin kauempana järvellä muutamia veneitä ja illan mittaan yksi vene ohittaa leiripaikkani. Se näyttää olevan  matkalla viereiseen Karhusaareen, jossa on autiotupa. Tämän saaren leiripaikka hienoine rantoineen on tämän yönseudun minulla yksityiskäytössä.



Aamuyöllä kurkistan teltan oviaukosta. Säätila on muuttunut yön aikana. On ihan pilvistä ja kosteaa. Ulkoteltan kangas on sisältä ja ulkoa vesipisaroiden peitossa. Aamuaurinkoa ei siis tarvitse nousta katsomaan vaan voin rauhassa jatkaa unia. 

Hyvin nukutun yön jälkeen herään aamukahvin keittoon. Siinä tavaroita pakkaillessa ja aamiaista syödessä alkaa pilvikerros vähän raottua ja kohta aurinkokin pilkahtelee pilvien raosta. 




Kajakki on ollut melkein teltan vieressä, joten on helppo pakata tavarat. On aika hyvästellä hieno leirisaari ja lähteä paluumatkalle. Kerrankin minulla on onnea. Tuulensuunta on pysynyt samana. Nyt ei tuule ihan niin paljon kuin eilen, vaan ihan sopivasti. Matkanteko tulee olemaan helppoa myötätuulessa. 


Tässä on Savisaaren pohjoisen rannan leiripaikka


Melon Karhusaaren viertä ajatuksena käydä katsomassa autiotupaa, mutta rannassa on vene ja teltta. On vielä niin aikaista, että teltassa mahdollisesti nukutaan, joten jatkan matkaa Muikkusaaria kohti. Parikilometrinen sujuukin nopeasti tuuli takana aaltojen auttaessa kajakin kulkua. Muikkusaarillakin on hiekkarantoja, mutta ne ovat pienempiä kuin Savisaaren ranta. 


Myötätuuli auttaa paljon matkantekoa. Melon nyt suorinta reittiä keskellä järvenselkää. Paluumatkaan menee aikaan vain kaksi ja puoli tuntia taukoineen. Eilisen melontamatka oli mutkineen noin 16 kilometriä ja tämän päivän suora reitti 12 kilometriä. 

Akanlahden tukinsiirtolaitoksen rannan lähellä on vanha venevaja. Heinikosta päätellen sitä ei ole käytetty vähään aikaan. Melon lähemmäksi kurkkaamaan sisälle vajaan. Vajasta lentää pääskysiä. Pääskyemo on löytänyt suojaisen paikan pesälleen. Yksi poikanen ei ilmeisesti vielä osaa lentää. Se on jäänyt istumaan veneen laidalle ja tuijottaa sieltä minua (vihaisesti )



Kitkajärvi tarjosi tälläkin kertaa hienoja elämyksiä luonnossa; tuulessa, auringossa, hiljaisuudessa ja upeissa maisemissa. 

(ps. on jonkun verran ongelmia tämän uuden bloggerin kanssa. Kuvien ja tekstin sijoittelu takkuaa. Haluaisin käyttää vanhaa, mutta pakko kai se on opetella elämään tämän uuden kanssa, koska vanha blogger jää pian kokonaan pois)


20 kommenttia:

  1. Sain myös melkoisen sätkyn, kun bloggerin uusi käyttöliittymä pumpsahti eteeni. Olin seota sukkiini ja kieltämättä myös kiroilin. Jostain ihan uuden käyttöliittymän lopusta löysin nappulan, jota painamalla pääsin takaisin vanhaan käyttöliittymään. Se, miten kauan saan häärätä vanhan käyttöliittymän kanssa, on iso arvoitus, mutta niin kauan kuin vain on mahdollista, pitäydyn siinä. Eli, käyttöliittymän lopusta löytyy (ainakin minulla löytyi) paluu vanhaan. Toivottavasti tästä neuvosta oli apua, mikäli haluat pitäytyä vanhassa käyttöliittymässä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin myös tuon mahdollisuuden palata vanhaan käyttöliittymään, mutta huomasin myös, että siellä sanottiin, että vanha käyttöliittymä on saatavilla syyskuuhun asti. Tarkoittaaneeko se, että vain syyskuuhun asti voi valita vanhan, vai sitä, että vanha käyttöliittymä poistuu kokonaan. Taidan palata vanhaan, ja odottaa ja katsoa mitä syyskuussa tapahtuu.

      Poista
  2. Niinpä, samaa jäin miettimään, mutta siitä huolimatta pitäydyn vanhassa käyttöliittymässä niin kauan kuin se on mahdollista. Minulla on vahva tuntemus siitä, että kaikki vanhassa käyttöliittymässä pitäytyvät jääräpäät potkaistaan vauhdilla uuden käyttöliittymän käyttäjiksi syyskuussa, mutta siihen saakka porskuttelen vanhalla...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa uuden liittymän "lastentaudit" poistuisivat ennen syyskuuta ja pakkovaihtoa.

      Poista
  3. Hieno retki upeissa maisemissa. Noita upeita hiekkarantoja minäkin ihailen. Omassa seurassaan nauttii hiljaisuudesta ja ympärillä olevasta luonnosta jopa tunteella herkistyen. Seuraatko sääolosuhteet tarkkaan, kun melot isoilla selillä? REtkeilijän rohkeutta sinulta ei puutu.
    En tykkää uudesta bloggerista minäkään. Se tekee ihmetemppujaan. Esim. minun viime postauksen tektiä jos klikkaa mistä vain, niin avautuu kuva, joka ei kuulu mukaan. Latasin sen, mutta poistin ennen kuin julkaisin mitään uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yksinmelojan on otettava sääolosuhteet huomioon. Nytkin oli tarkoituksena käydä kauempana järvenselällä olevia saaria katsomassa ja Santamättäillekin havittelin, mutta kovan tuulen vuoksi valitsin lähellä manteretta olevat saaret.
      Toivottavasti bloggerongelmat ratkeavat ennen pakkosiirtoa. Aion tehdä seuraavan postauksen vanhalla bloggerilla.

      Poista
  4. Kauniit maisemat - ja miten mainio pääsky! :D

    VastaaPoista
  5. Oli mukavaa meloa kanssasi täällä lukijana ja nauttia upeista maisemista.
    Tuo olisi niin kivaa elämää!
    Palasin vanhaan bloggeriin, katsotaan nyt mitä jatkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkäisin vaeltamisesta, mutta selkäni ei tykkää. Siksi teen vaellukseni kajakilla.
      Hyvä tietää, että muutkin ovat palanneet vanhaan bloggeriin, aion tehdä saman.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kitkajärvellä on paljon upeita hiekkarantoja. Harmi vain, että Kuusamon ja Posion matkailuväki ei ole huomannut järven mahdollisuuksia. Rantautumis- ja vesillelaskupaikkoja etenkin toivoisin.

      Poista
  7. Mahtavat kuvat ja tunnelmat, ihanat maisemat :-) Erityisen mukavaa oli, että olit itse mukana kuvissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna. Kameran toiselle puolen tulee harvemmin mentyä. Nyt sain apua saattajalta ja saaren rannassa oli sopiva kivi, jolle asettelin kameran.

      Poista
  8. Ihania hiekkarantoja.
    Uuden bloggerin kanssa on tosiaan ollut ongelmia minullakin, pakko vain opetella vaikka takkuaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt oli valinnanvaraa leiripaikoissa.
      Toivottavasti joku bloggerosaaja julkaisisi käytännön ohjeita uuden bloggerin käyttöön.

      Poista
  9. Ei tarvi lähteä etelän maihin niin on hienoja hiekkarantoja.

    Ihanaa luonnossa oloa.
    Tänä kesänä on kuulemma ainakin Kuusamossa tullut paljon lakkoja.
    Kauniit kuvat!

    Ps. ongelmia blogini toiminnassa ei toimi sivu elementiti oikein.
    Eikä päivity näkyymä blogini postauskaan, näkyy vanha postaus blogi luetteloissa

    VastaaPoista
  10. Kuusamossa ja Posiolla on kyllä paljon hienoja hiekkarantoja. Täytyy vaan nähdä vähän vaivaa ne nähdäkseen.
    Palasin vanhaan bloggeriin, se toimii vielä ihan hyvin.

    VastaaPoista
  11. Bloggerin käyttöliittymä voi tosiaan kuvien asettelun suhteen olla vähän hankala. Etenkin tekstin ja kuvien saaminen rinnakkain takkuaa helposti, ja itse viimeistelenkin asettelun usein "HTML-näkymää" käyttäen (mikä sekään ei ole ihan yksinkertaista).

    Osa ongelmaa lienee se, ettei kaikille HTML-koodissa oleville merkinnöille ole "Kirjoitusnäkymässä" näkyvää vastinetta. Huonosti asettuvan kuvan voi joskus saada kohdalleen näin:

    1) Leikkaa (CTRL-X) ongelmakuva tekstin seasta pois.
    2) Poista kaikki kuvan ympärillä olleet ylimääräiset merkit (ml. välilyönnit ja rivinvaihdot) varsinaista tekstiä lukuun ottamatta.
    3) Tee enterillä kuvalle tilaa 2 - 3 rivin verran.
    4) Liitä kuva takaisin (CTRL-V) edellä tehtyyn tyhjään tilaan. Kuvan asemointi sivusuunnassa saattaa edellyttää, että tasaus tehdään sekä tekstin tasaustoimintoa (työkalupalkki) että kuvan tasaustoimintoa (kuvaa klikkaamalla) käyttäen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy testailla ohjettasi sitten kun on pakko palata uuteen bloggeriin, kiitos. Nyt palasin vanhaan ja käytän sitä niin pitkään kun mahdollista. Vanhan kanssa ei ole ollut ongelmia.

      Poista