Tämän rakennuksen sisällä on ketjurata, jota pitkin tukit on höyrykoneiden voimalla nostettu ylös uittokourun alkuun. Rakennus on Kitkajärven rannan puolella noin kolme metriä korkea, mutta toisesta päästä noin kahdeksan metrin korkuinen. Kuvasta tuota korkeuseroa on vaikea nähdä.
Nostoradan rakennus korkeimmalta kohti Kitkajärven suuntaan |
uittokourun alkupää |
tukkien nostorata |
Uittokouru on katkaistu maantien kohdalta eikä se enää olisi käyttökelpoinen muutenkaan. Kourussa on reikiä ja laudat monin paikoin lahonneita.
Alueella on äskettäin raivattu puustoa, koska puut olivat vielä katkottuina maassa. Hyvä niin, koska nyt rakennukset erottuvat paremmin puiden keskeltä.
Wikipedia/Akanlahden tukinsiirtolaitos
Mielenkiintoinen historiallinen postaus.
VastaaPoistaUiton parissa tuli lapsuudessa eleltyä.
Uiton paatit puksuttelivat lauttoineen venepoukamaamme.
Tulivat pitkällä reissullaan lepäilemään ja kahvia juomaan, söivätkin joskus.
Heillähän oli kyllä oma kokki usein paatissa.
Mieleistä oli lauttojen reunoilla juoksennella äidin kielloista huolimatta.
Iijoelle He suuntasivat...
Sinulla on ihan omakohtaista kokemusta tukkilaisista. Mukava että vielä on jäljellä palanen vanhaa aikaa.
PoistaMielenkiintoinen paikka olisi kyllä käydä, ihan muutenkin vois sielä pyörähtää. ;)
VastaaPoistaHyvä käyntikohde matkan varrella. Jospa vielä löytyisi rahaa peruskorjaukseen. Olisi mukava että seuraavatkin sukupolvet saisivat nähdä paikan.
PoistaOnpa hyvä ettei ihan kaikkea pureta pois, nuo kourutkin on tosi erikoisia rakennelmia!
VastaaPoistaOllaan muuten ihmetelty, että vielä 70-80 -luvuilla oli noita kapeita ja korkeita muuntajakoppeja joka paikassa, mutta nyt niitä ei ole enää missään! Olisihan se ihan hyvä edes jonnekin joku jättää pystyyn jälkipolvien ihmeteltäväksi, vaikkei niillä oikeaa käyttöä enää olisikaan.
Tuon tyylistä muuntajakoppia en ollut nähnyt kuin joskus lapsuudessani. Hyvä että se on säästynyt.
PoistaMukavasti taltioitu kappale historiaa tänne someen.
VastaaPoistaKiitos Ari.
Poista