sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Pieni Karhunkierros ruska-aikaan

Ruskan hehkuessa parhaimmillaan houkuttelee Pieni Karhunkierros näkemään ja kokemaan jylhiä jokimaisemia keltaisessa väriloistossaan. Tämä retki räätälöitiin 7-vuotiaan jaksamisen mukaan, joten lähdettiin matkaan Myllykosken parkkipaikalta. Reitin pituudeksi tulee silloin noin yhdeksän kilometriä. Koska meitä oli liikkellä kolme aamuvirkkua, olimme jo kahdeksan jälkeen lähdössä polulle. Saimmekin kävellä ensimmäiset kilometrit näkemättä muita kulkijoita tällä suositulla reitillä.

Ensimmäinen pysähdys oli heti alkuun Myllykoskella




Myllykosken mylly toimii autiotupana. Hieman erilainen nukkumapaikka ei varmaan sovi herkkäunisille kun kosken kohina kuuluu korvan juuressa.






Pienen Karhunkierroksen kulkijan on päätettävä Myllykoskella mihin suuntaan lähtee reittiä kiertämään. Me ylitimme riippusillan ja suuntasimme kohti Kallioporttia, eli myötäpäivään mentiin.




Putaanojan ylityksen ja lyhyen metsätaipaleen jälkeen ollaankin jo Pyöreälammilla.


Nuori retkeläinen tekee merkintöjä matkapäiväkirjaansa.


Nimettömän pienen lammen rannalle Pyöreälammen alapuolelle on rakennettu penkki.


Kallioportin luona on reittiä muutettu vähän kauemmas jyrkänteen reunalta ja tehty silta rotkon yli.


Uutta on myös hulppea näköalatasanne. Se on tarpeen, koska maasto oli kovin kulunutta Kallioportin näköalapaikalla.


Tässä on Kallioportin uudet portaat. Entisiä portaita oli 252, mutta en huomannut laskea onko portaiden lukumäärä muuttunut. Saattaa olla, sillä portaiden alaosa on korvattu maapenkereillä ja köysikaiteella.


Näkymä 65 metriä ylöspäin Kallioportin näköalatasanteelle.



Harrisuvannon laavulla virittelimme hiipuneen nuotion ja paistoimme makkarat. Nyt alkoi muitakin kulkijoita olla polulla ja tulillakin. Harrisuvannon riippusillalle ei kuitenkaan tarvinnut jonottaa.








Harrisuvannosta noustaan taas uudelleen ylöspäin. Reitti kulkee metsässä niin, että jokea ei näy, mutta kohina kuuluu. Kun joenmutka alkaa taas näkyä on levähdys- ja maisemienkatselutauko paikallaan.


Vattumutkan kohdalla on vastarannalla komea kalliojyrkänne.


Kalliosaari kuvattuna reitin varren näköalataulun luota.


Kalliosaarta voi kuvata myös ylävirran puolelta. Silloin on poikettava polulta noin viisikymmentä metriä jokikanjonin reunalle.


Kalliosaari ja Kitkajoen kanjoni


Jyrävällä on taas evästauon paikka. Siilasmajalta noin 150 metriä alavirran suuntaan on valmistumassa uusi taukokatos, samanlainen kuin Kiutakönkäällä on.


Aika vaatimaton on Jyrävä nyt kevään kuohuihin verrattuna.


Koivu, haapa ja pihlaja Jyrävän takarannalla harmaa kallioseinämä taustanaan.


Kitkajoen räiskyviä värejä Jyrävän ja Aallokkokosken välissä.


Vielä vilkaisu Aallokkokosken kuohuihin ja sitten edessä on viimeiset sadat metrit parkkipaikalle.

21 kommenttia:

  1. Kyllä on upeutta kerrakseen! Ihanat ruskanvärit bonuksena!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienellä Karhunkierroksella näkee paljon lyhyellä matkalla. Nyt oli väriloistoa tarjolla koko ajan.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Pienen Karhunkierroksen polku on sorastettu koko matkaltaan. Seitsenvuotias jaksoi hyvin, joten ei se kovin rankkaa ole.

      Poista
  3. Upea reitti erityisesti ruska-aikaan, kaunista:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisema on parhaimmillaan ruskan värittämänä.

      Poista
  4. En ole koskaan käynyt tuolla, mutta joka kerta, kun näen kuvia, mietin, että pitäisi ehkä joskus vierailla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienen Karhunkierroksen varrella on paljon mielenkiintoista näkemistä. Suosittelen.

      Poista
  5. Upeat maisemat retkelläsi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä reitillä on tiivistetysti Kuusamon hienoimmat maisemat.

      Poista
  6. Minulla sama juttu. En ole ollut Karhunkierroksella, mutta näitä kuvia katsoessa taas tulee hirveä halu saada nähdä ja kokea tuo kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja jos et sitä pitkää Karhunkierrosta heti, niin Pienestä Karhunkieroksesta on hyvä aloittaa.

      Poista
  7. Aivan mahtavat maisemat, voi kun joskus pääsisi kosken kuohuja kuulemaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuohuja on nähvänänä ja kuultavana monessa kohti reitin varrella.

      Poista
  8. Moi seita! Olipa kiva nähdä tuttu reitti syksyn väreissä.
    t. Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina se näyttäytyy vähän erilaisena ajankohdasta riippuen.

      Poista
  9. Mukava kuvakertomus tutusta reitistä.

    VastaaPoista
  10. Paljon uutta on tapahtunut Karhunkierroksella. Ehkäpä jossain vaiheessa käyn itsekin sen taas kiertämässä.
    Sinulla hienot ruskakuvat ja seura parasta mahdollista. Onnittelen.

    VastaaPoista
  11. Muistuu mieleen, että olen ollut tuolla riippusillalla (tai sen edeltäjässä) 57 vuotta sitten. Muuta en muista koko reissulta kuin tuon riippusillan ja "kamalan" mustan lammen, jonka rannalla telttailtiin.
    Tosi ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos viimeinen käyntisi tuolla on 57 vuotta sitten, niin paljon on muuttunut. Pienen Karhunkierroksen polku kulkee toisella puolen jokea ja on sorapinnoitettu lähes koko matkaltaan. Ja on ne riippusillatkin uusittu sillä välin.

      Poista