sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Aamu Oulankajoella

Valoisana kesäyönä ei malta nukkua. Herään kolmen aikaan ja huomaan sumun levittäytyneen tunturin laelle. Päätän lähteä katsomaan sumuja järvelle. Lähden ajamaan kohti pohjoista, mutta yht'äkkiä onkin ihan kirkasta ja sumua ei enää näy missään. Kun nyt kerran olen jo matkalla, niin päätän käydä katsomassa jokivarren kukkia Oulankajoen rannoilla.

Aavistus sumua leijuu vielä joen yllä kun tulen rantaan, mutta auringon noustessa metsän rajan yläpuolelle se katoaa nopeasti. Lämmintä on vain kymmenen astetta, joten hyttysistä ei ole haittaa. Ilma on kosteaa ja raikasta. On helppo kulkea jokivarren kallioilla.











Pari viikkoa sitten huomasin joen rannalla erikoisen kasvin. Sen kukinnot olivat silloin nupulla. Nyt ne ovat avautuneet. Näen ensimmäistä kertaa kukkivana upean punaisen kämmekän, yhden Oulangan orkideoista eli tummaneidonvaipan.









Kirkiruoho yllättää myös. Sen pitäisi olla ahojen, niittyjen, lettojen ja puronvarsien kasvi, mutta Oulankajoen varressa se on valinnut kasvupaikakseen jyrkän kalliorinteen. Komeasti se kukkiikin. Pisimmät kukinnot ovat lähes parikymmentä senttiä pitkiä.


Kuljen joen vartta alavirtaan pienelle niitylle. Täällä yön kosteus viipyy vielä kasvillisuudessa. Matarat ja tunturikurjenherneet pilkuttavat niittyä sinisellä ja valkoisella värillä. Monta muutakin kukkaa niityltä löytyy. Tavallisemman sinikellon lisäksi....


....löytyy erikoinen pulskaneilikka. Suurin osa sen kukista on jo kuihtunut, mutta varjoisalta puolelta löydän vielä kuihtumattoman kukan.


Ruusujen aika jatkuu. Nyt ne ovat kulkijan nähtävänä kasteella koristeltuna.

Vuohennokka piilottelee heinikossa. Kukkavarressa on useita kukintoja, mutta lähikuvaan niitä sopii vain kaksi.


Joen rannan metsikössä on suuri kuusi. Tämän elävän reliefin ääreen on pysähdyttävä hetkeksi ja silitettävä kuusen kelosydämen harmaata, sileää pintaa.

12 kommenttia:

  1. Kyllä oot taas löytänyt kauniit kukat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Amalia, olin niin iloinen kun löysin sekä tummaneidonvaipan että pulskaneilikan. Ne ovat aika harvinaisia.

      Poista
    2. No, joo, just luin että toi neilikka on rauhoitettu.

      Poista
  2. Nuokin kuvaamasi asiat ovat sellaista suomalaisten aarteistoa, jonka soisi säilyvän. Kiitos virkistävistä kuvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon että Oulanka- ja Kitkajoki säilyisivät puhtaina ja niiden rantojen runsas kasvimaailma säilyisi myös. Siis, ei kaivoksia Kuusamoon.

      Poista
  3. Kauniita ja erikoisia kukkia. Upeat kuvat niistä olet ottanut.
    Hieno postaus oli edellinenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa. Oulangalla on runsaasti erikoisia kasveja. Tämä on ollut hieno kesä siinä mielessä, että on ollut mahdollisuus ja aikaa kuvata niitä.

      Poista
  4. Ihan paras tapa viettää kesäyötä! Kiitos, kun esittelit tummaneidonvaipan. Todella upea kasvi. Muutkin kukkakuvasi ihania.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tummaneidonvaippa on ollut jo kauan toivomuslistallani :) Nyt se toive toteutui.

      Poista
  5. Näistä kuvista näkee niin selvästi aamuisen valon, siinä on ihan oma sävynsä. Odotan oikeastaan sitä aikaa kun ei ole kellosta riippuvainen vaan voisi lähteä juuri näin aamun varhaisina tunteina vaikkapa juuri kuvaamaan.
    Kukkakuvat ovat niin kauniita jälleen ja erikoisia kasveja!
    Luulen että en selviäisi myöskään tuon puun ohitse kosketamatta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä kesä on ensimmäinen kun olen saanut olla täysin kellosta riippumaton. Olen käyttänyt sen itsekkäästi, mutta hyvällä omallatunnolla (neljäkymmentäkolme vuotta töihinlähtöjä takana).

      Poista
  6. Kelloton aika on täysin ansaittua, meidän onni että käytät sen näihin kuvauksiin :D

    VastaaPoista