lauantai 3. marraskuuta 2018

Pakkaspäivä Kuusamossa

Kaunista pakkaspäivää Pyhävaaralla seurasi vielä toinen kylmä ja aurinkoinen päivä. Kun oli tiedossa, että matalapaine vesi- ja räntäsateineen on tulossa, päätin käyttää päivän valoisan ajan täysimääräisesti ulkona oloon. Aamu alkoi Juhannuskalliolta,  päivä kului Pähkänällä ja lopuksi joella rannan jäitä kuvaamassa.


Pyhävaaran ja Rukan Juhannuskallion välimatka on linnuntietä vajaa neljä kilometriä. Kaukomaisema on paljolti samanlainen, mutta siinä missä Pyhävaaran alapuolella levittyy Pyhäjärvi, niin Juhannuskalliolta katsellen lähimmät järvet ovat Vuosseli ja Rukajärvi.


Olen käynyt niin usein Juhannuskalliolla, että jotkut puut ovat tulleet hyvinkin tutuiksi ja kuvatuiksi. Kuten tämä kallion kolossa kasvava koivu, joka on kauneimmillaan huurretta oksillaan.





Vuosselijärven pinnalla kiiltelee ohut jääkerros.


Viime talvena puiden oksilla oli tavallista runsaammin tykkyä. Sen seurauksena tämä komea käkkyrälatvus pienentyi paljon kun pisimmät oksat katkesivat tykyn painosta.


Nouseva aurinko värittää huurteisia vaivaiskoivuja.




Kalliosyvänteen koivu myötävalossa....


...ja vastavalossa




Rukajärven pinta heijastelee vielä auringon valoa.




Pähkänälle Kitkajoen varteen on pitkä matka metsäautoteitä pujotellen. Tie loppuu kääntöpaikalle, josta on noin kilometrin kävelymatka kallion laelle. Talviaikaan Pähkänälle ei pääse, koska metsäautoteitä ei aurata. Nyt on hyvä tilaisuus käydä Pähkänällä ennen lumen tuloa. Tähän aikaan vuodesta auringon valo ei enää yllä jokikanjonin pohjalle. Siksi jokivarren koivikko on vielä puolenpäivän aikaankin huurteessa.




Kanjonin pohjan kylmää sinistä varjossa ja kanjonin laidan lämmintä vihreää valossa, vastakohdat viehättää.






Joutsenien pääjoukot ovat jo lähteneet kohti etelää. Jäljelle jääneet etsiytyvät jokiin ja järvien sulapaikkoihin ruokailemaan.




Jokirannassa kävellessä huomio kiinnittyy pieniin jääkoristeisiin rannan tuntumassa.


Piikkilankahuurretta rannalla




Aivan kuin joku olisi ripustanut narulla jääpalan puunoksaan. Mutta luonto on askarrellut tämän ihan itse. Virran mukana kulkeutunut vesikasvin varsi on jäänyt kiinni joen ylle kurottuvaan oksaan. Pakkanen on muotoillut siihen jääsydämen.






14 kommenttia:

  1. Niin kauniita maisemia, kauniita kuvia... Näitä katsoo uudelleen ja uudelleen ja pysähtyy tämän luonnon kauneuden edessä. Kiitos.

    VastaaPoista
  2. kevyt lumipeite tuo satumaisen tunnelman maisemaan. Todella kaunista!

    VastaaPoista
  3. Upeat tunnelmalliset kuvat kuvat luonnostamme!

    VastaaPoista
  4. Todella kaunista! Upea huurteisen kylmä ja jylhä maisema, upea taivaanrantaa viistävän auringon valo. Nyt on metsässä helppo vielä liikkua, kun lunta ei paljoa ole, meillä ei ollenkaan lunta ole vielä - vettä sataa.

    VastaaPoista
  5. Oi kun siellä on kaunista juuri nyt. Superhyvät kuvat jälleen!

    VastaaPoista
  6. Taas olet saanut niin valtavan upeita kuvia.

    VastaaPoista
  7. Todella kauniita kuvia!
    Ihania rannan yksityiskohtia, luonnon taidetta.
    Ei siellä Kuusamossa ole vielä paljon lunta.

    VastaaPoista
  8. Jälleen on sielu levännyt näiden kuvien äärellä. Kiitos <3

    VastaaPoista
  9. Hienoja maisemia ja kuvia. Sielu lepää tuolla :)

    VastaaPoista
  10. Upeita kuvahetkiä! Kiitos jälleen tästä luontotuokiosta. ♥

    VastaaPoista
  11. Oih, miten paljon kauneutta onkaan kuvissasi! Ihana sää auringon sävyineen ja kylmän sininen kanjoni. Ja nuo pienet luonnon tekemät korut! Kiitos ja mukavaa viikkoa sinulle, Seita!

    VastaaPoista
  12. Niin monenlaista ihanuutta, aitoa alkuperäistä luontoa! <3

    VastaaPoista
  13. Kiitos kaikille kommenteista.

    VastaaPoista