lauantai 21. heinäkuuta 2018

Kullaojan putous ja lohkareikko

Pohjois-Sallassa, pitkän soratietaipaleen ja kilometrin pituisen metsäpolun päästä löytyy pieni Kullaojan vesiputous. Viime syksynä kävin ensimmäistä kertaa paikalla ruska-aikaan, nyt olimme retkellä kolmen sukupolven edustuksella. Vietimme iltapäivän putouksella ja sen viereisessä lohkareikossa.

Naruskantiestä eroava Värriönpirtintie on nyt lanattu ja sorastettu. Tosin tiellä on suuria irtokiviä, joita on varottava. Uutta on putouksen alle johtavat portaat, penkki ja opastaulu.






Vielä tässä vaiheessa portaat eivät kaunista maisemaa, mutta harmaannuttuaan ne sulautuvat paremmin ympäristöönsä. Ilman portaita maasto putouksen ympärillä olisi kulunut pahasti, kun jokainen kulkija olisi tehnyt oman polkunsa putouksen reunalle.




Opastaulussa muistutetaan, että paikalla ei ole tulentekopaikkaa, vaan lähin tulipaikka on Naruskan tammella Värriönpirtintien alkupäässä.










Kokeilin luontokuvauskurssilla oppimaani panoraamakuvausta. Kuva on muodostettu seitsemästä pystykuvasta, jotka on otettu käsivaralla.



Kullaoja laskee pieneen lampeen, jonka takaa kohoaa korkea kallioseinämä. Kallio on yläosastaan murtunut suuriksi lohkareiksi, joiden väliin jää luolia. Tässä suuri kivikaari luolan yläpuolella.


Näkymä luolan yläpuolelta alas lammelle.


Luolan sisäänkäynti


Luolan sisäänkäynti on suurten kivilohkareiden keskellä.






Näkymä kallion päältä suoraan alas lammelle


Valkoinen metsäkurjenpolvi kukkii Kullaojan varrella.




16 kommenttia:

  1. Kivikot ja louhikot sekä kaikki putoukset ja kosket ovat mielenkiintoisia paikkoja, mutta niin pelottavia ja vaarallisia. Taidat olla rohkea luonteeltasi, kun uskallat kiipeillä ja ryönätä kaikkialla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo nuorempi sukupolvi on sitä rohkeampaa lajia. Minä tyydyin kuvaamaan alempaa kivien takaa kun he kiipeilivät.

      Poista
  2. Puuportaat on kyllä paaaljon paremmat, kuin ne metalliset, joita on metsiin alettu laittaa.
    t.Tiina
    tiinanpatikointi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut, että Metsähallitus on alkanut käyttää lehtikuustakin retkeilyrakenteiden materiaalina. En tunnistanut onko nuo Kullaojan portaat lehtikuusta, mutta harmaannuttuaan ne sopivat kyllä tuonne paremmin kuin metalliportaat.

      Poista
  3. Oi, ihan vesiputouksen kuvakin virkistää helteessä kärvistelijöitä. Mieluusti oisin nyt tuon vesivirran alla...
    Herkät kukat pisaroissaan kuin keijujen hamoset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo retkikaverit olisivatkin halunneet uimaan tuonne lampeen.

      Poista
  4. Todella mielenkiintoinen ja erittäin hieno paikka, tuolla viihtyisi hyvin näin helteellä. Kauniit kuvat putouksista ja lohkareista ja herkkä kuva hennosta valkoisesta metsäkurjenpolvesta, yleensä olen tavannut niitä vain sinisenä. Lieneekö mutaatio?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luontoportin mukaan valkoinen metsäkurjenpolvi kuuluu kasvin tavanomaisiin väreihin.

      Poista
  5. Mahdottoman osaavaa veden kuvaamista. Upeita myös lohkaremaisema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lohkareikko jäi viime käynnilläni katsomatta. Mutta vielä jäi monta paikkaa tutkimatta, joten jäi jotain seuraavillekin käynneille.

      Poista
  6. Voimaa riittää :)

    Komea putous.

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Pohjois-Sallan piilossa ollut helmi joka on vasta viime vuosina tullut yleiseen tietoon.

      Poista
  8. Kaunis putous, ihanat sammaleiset kivet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nyt nähnyt paikan syksyllä ruska-aikaan ja keskikesällä. Toivon, että joskus voisin nähdä sen myös ensilumen ja huurteiden aikaan.

      Poista