torstai 4. kesäkuuta 2015

Kaskisavuja Kaavilla

Telkkämäen perinnetilalla Kaavilla poltetaan kaski joka kevät toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kaskeaminen on vanha jo 1400-luvulta peräisin oleva viljelymuoto. Polttamalla maan pintakerros saadaan maaperän ravinteet käyttöön. Kaskenpolttoperinne on Metsähalliuksen omistamalla tilalla aloitettu uudelleen vuonna 1993, vain parina vuonna kaskenpoltto ei ole onnistunut sääolojen vuoksi. Nyt oli hyvä kaskenpolttokeli.

Puut on kaadettu kuivumaan jo edellisenä kesänä.

Maitokärryssä on lähdevettä ja lötöt.

Lötöt ovat vähän kuin tuohivirsut, mutta sillä erotuksella, että niissä on vain pohja joka sidotaan jalkaan. Eristävä tuohipohja suojaa kaskenpolttajan jalkoja kuumalta tuhkalta. Lötöistä tuli mieleen vanha sanonta: lähti löttötuoheen. Alunperin sanonnalla on tarkoitettu lähteä kiskomaan koivusta tuohta löttöjen tekoa varten, mutta sanonnan merkitys on muuntunut ja tarkoittaa myös lähteä karkuun tai paeta.


Kaskenpolttaja menossa sytyttämään kaskea.



Kaski sytytetään palamaan yhdeltä reunalta koko leveydeltään.



Yleisöä on tullut seuraamaan kaskenpolttoa. Kuvassa radiotoimittaja äänittämässä kuuntelijoille tulen rätinää.

Kaskenpoltto on kuumaa ja savuista työtä. Tuuli pyörittää savua silmiin.

Lämpöväreily tekee kuvasta maalauksenoloisen.


Kaskenpolttajan eväsreppu.



Palavia puita siirretään seipäillä eteenpäin palamattomaan kohtaan. Sitä sanotaan kasken viertämiseksi.





Palo etenee melko hitaasti. Puolenpäivän aikaan sytytetty kaski palaa iltaan saakka.








Telkkämäen perinnetilan pihapiiriin ja ympäristöön voi tutustua ympäri vuoden. Kesäaikaan Telkkämäessä on kotieläimiä; lampaita, lehmiä ja hevosia. Nyt aitaukset olivat vielä tyhjillään. Eläimet tuodaan Telkkämäkeen lähipäivinä. Telkkämäessä on myös opas paikalla kesäkuukausina.


ulkoa ja sisältä









Linkki: Luontoon.fi/Telkkämäki

24 kommenttia:

  1. Aivan upeita kuvia kaskenpoltosta, osa näistä kuvista on todellakin kuin malaus. Isonna ja laita seinälle.
    Taitaa(ko) yuo kaskenpoltto olla jo mennyttä perinnettä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaskiviljely on päättynyt yli sata vuotta sitten. Viimeiset kasket on poltettu 1900-luvun alussa. Metsähallitus ylläpitää vanhaa perinnettä. Kaskea on poltettu Telkkämäen lisäksi mm. Kolilla ja Rautavaaralla.

      Poista
  2. Hienot kuvat. Ihan tuli mieleen Edelfelt, Järnefelt ja keitä kaikkia niitä muita olikaan... olet saanut näihin kuviin ihka oikean tunnelman.

    VastaaPoista
  3. Hieno kuvakertomus kaskenpoltosta! Minullekin tuli mieleen kansallisromanttisen ajan maalaukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se paikanpäällä tuntuikin hypyltä menneeseen aikaan.

      Poista
  4. Mielenkiintoisia kuvia menneistä ajoista.

    Hauska sana lötöt, uusi tuttavuus.

    Kuin maalauksia on savun väräjöimät kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin unohtanut tuon löttö-sanan. Muistui mieleen lapsuudesta tuo sanontatapa.

      Poista
  5. Mainio kooste kaskeamisesta ja hyvin kuvitettu. Raskasta hommaa tuo on ollut.
    Meillä aiotaan polttaa sen verran "kaskea", että saadaan tuhkaa ja ruohokerros pois pikku alalta, jotta kylvää nauriin siememet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistakaa sitten dokumentointi. Kuvakertomusta odotellen...

      Poista
  6. Upea ja mielenkiintoinen kuvasarja!

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen postaus!
    Nuo lämpöväreilykuvat ovat erityisen upeita!

    VastaaPoista
  8. Ihana vanha miljöö. Savu kuvassa tekee joistakin kuvista kuvan joka olisi otettu joskus vanhaan aikaan. Hienon efektin saa aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savu toimii samoin kuin sumu. Pehmentää kovaa valoa.

      Poista
  9. Minäkin pidin erityisesti lämpöväreilykuvista, ne ovat todella upeat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuumuus on kova tulen yläpuolella. Siitä se lämpöväreily syntyy.

      Poista
  10. Kiitos upeista kuvista jälleen kerran. Ai että tuo Telkkämäen tupa on tunnelmallinen. Kaskenpolttokuvia katsellessa näin silmissäni entisajan kaskenpolttajat - Eero Järnefeltin maalauksessa Raatajat rahanalaiset eli Kaski vuodelta 1893.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eero Järnefelt maalasi Raatajat rahanalaiset juuri Pohjois-Savossa, Lapinlahdella.

      Poista