keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Näkymiä vaaralta

Maanantaiselta lumikenkäretkeltä Pyhävaaralle kertyi runsaasti kuvamateriaalia. Päivä oli poikkeuksellisen kaunis. Harvoin on keskitalvella kirkkaan pakkassään lisäksi sumupilviä. Alunperin aioin vain käväistä vaaralla auringonnousun aikaan, mutta maltoin lähteä pois vasta iltapäivällä. Viiman kuljettamat pilvet ja auringonsäteet muuttivat koko ajan valon väriä pehmeistä pastellisävyistä kullankeltaiseen ja jopa lilan sävyihin.

























Huipennuksena hienolle päivälle oli vielä kotimatkalla nähty haloilmiö; auringonpilari ja sivuauringot.



Lähettänyt klo
Tunnisteet:

20 kommenttia:

  1. Cristina Deboni21. tammikuuta 2015 klo 9.58

    Ho appena trovato il tuo bellissimo blog e ti seguirò sia per la qualità delle foto che per i posti per me inusuali. Questo post è meraviglioso e il bosco superlativo! Complimenti, ciao Cristina da Italia! : )

    VastaaPoista
  2. Sirpa21. tammikuuta 2015 klo 11.54

    Hienoja pastellivärejä kuvissa.
    12 ja 13 kuva erottuvat kivasti joukosta, ovat upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita21. tammikuuta 2015 klo 19.23

      Aamupäivän värit olivat pastilleja, iltapäivän kultaiset.

      Poista
  3. Sussi21. tammikuuta 2015 klo 14.20

    Uskomattoman kaunista. Luonto on taituri värien käytössä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita21. tammikuuta 2015 klo 19.24

      Tähän valojen ja värien näytelmään ei kyllästy.

      Poista
  4. Tiitsa ( Tuula Laakso)21. tammikuuta 2015 klo 20.17

    No ei todellakaan kyllästy. Tuossa maisemassa ei huomaa edes nälkää tai kylmää on se niin upea ja vangitseva. Kiitos seita jälleen kerran näistä hetkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita21. tammikuuta 2015 klo 20.31

      Osuvasti sanottu, että ei huomaa kylmää eikä nälkää. Minulla oli vain yksi energiapatukka mukana, kun tarkoitus ei ollut kuin käväistä vaaralla. Reissu venyi kuusituntiseksi.

      Poista
  5. Pelaguu21. tammikuuta 2015 klo 20.41

    Samaa katselin minäkin ja maanantai päivänä, tosin eri paikkakunnalla. Sumua ja auringonkajoa. Ei ois malttanut millään jatkaa matkaa auringon noustuakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita22. tammikuuta 2015 klo 14.03

      Erikoinen päivä se oli, johtui varmaan nopeasta sään muutoksesta.

      Poista
  6. orvokki21. tammikuuta 2015 klo 23.04

    Nämä kaikki kuvat on niin kauniita, että olisi mahdotonta eritellä mieluisinta. Mutta kuitenkin nuo tykkylumet viehättää (eniten), ehkä kun ne on minulle niin poikkeuksellisen outoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita22. tammikuuta 2015 klo 14.06

      Tykkylumiveistokset ja revontulet, molemmat aihettavat riippuvuutta :)

      Poista
  7. aimarii22. tammikuuta 2015 klo 15.24

    Mitkä värit. Ne hullaannuttavat samoilijan aina vaan uudelleen. Rakastan tykkypuita ja noita taivaan upeita värejä. Ne ei jätä kylmäksi. niitä katsoessa tulee sanaton olo..

    VastaaPoista
  8. Kirlah22. tammikuuta 2015 klo 15.37

    Oi miten hienoja kuvia ja maisemia. Kyllä minunkin pitää päästä joskus näkemään noita maisemia ihan luonnossakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita22. tammikuuta 2015 klo 20.05

      Kiitos Kirlah. Parasta on kokea pohjoisen luonto ihan livenä. Kuviin ei saa mahtumaan kaikkea.

      Poista
  9. Arnoya Ari22. tammikuuta 2015 klo 16.47

    Huikean upeita kuvia, kannatti jäädä "passiin"!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. seita22. tammikuuta 2015 klo 20.09

      Onneksi oli vaatetta päällä riittävästi. Nälän kyllä kestää, mutta ei kylmää.

      Poista
  10. Hannah24. tammikuuta 2015 klo 19.59

    Oi kauneutta, ei voi kuin huokailla ja ihailla. Kiitos seita!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)