Autoa kuljettava oppaani Pekka sulkee puomin ja jatkamme matkaa rajavyöhykkeellä kohti Venäjän rajaa. Hetkeä aiemmin Pekka on ilmoittanut rajavartiostoon aikomuksemme mennä vyöhykkeelle. Minulle on muutama päivä aiemmin haettu vyöhykelupa. Ilman sitä ei rajavyöhykkeelle ei saa mennä. Vaikka ollaan Suomen puolella, niin on vähän sellainen tunne kuin olisi ulkomailla.
Noin kolmesataa metriä pitkä ja kolmisenkymmentä metriä leveä lampi on kokonaan rajavyöhykealueella. Lammen rannalla on hirsirakenteisia kuvauskojuja. Pekka käy veneellä viemässä toiselle rannalle lohen fileoinnista jääneitä päitä ja ruotoja sekä koiranruokanappuloita. Sitten asetumme kojuun ja odotamme.
Ensin tulevat lokit. Vajaan kilometrin päässä lammelta on Venäjän puolella suuri Tavajärvi. Lokille eikä muillekaan linnuille ja eläimille ole raja esteenä. Sitten metsän reunasta lähestyy pieni ruskea karhu. Se kulkee määrätietoisesti kohti lammen rantaa.
Kotkien lisäksi toiset suuret linnut, kurjet ovat näyttäytyneet lammella. Nytkin kuuluu kurkien huutoja, mutta niitä ei näy.
Kojukuvaus jakaa mielipiteitä. Väitetään, että karhut kesyyntyvät, tulevat lähelle asutusta ja tappavat poroja. Toisaalta kojuyrittäjien mielestä kojuruokinta vähentää petovahinkoja, koska ruokaa on helposti saatavissa kojuilta. Itse ajattelen, että kojukuvaus on ok silloin kun katselupaikka on kaukana asutuksesta eikä karhuja ruokita liikaa, esimerkkinä vaikka tämä Satolammen koju, jossa todella ollaan kotkien ja karhujen mailla.
Waude, mitkä kuvat. Näit karhun, ja sait aivan upeita kuvia. Ja kotka näyttäytyy myös mahtavalta.
VastaaPoistaOn hienoa nähdä lintuja ja eläimiä omassa ympäristössään.
PoistaOn se hieno eläin tuo karhu. Hyviä kuvia tuli! Kojukuvauksessa on tosiaan puolensa ja puolensa. Iso merkitys on kai tosiaan silläkin, miten ja missä kuvauskojuja pidetään.
VastaaPoistaNiin harvoin pääsen kuvaamaan liikkuvia kohteita, mutta onneksi oli valoa ja sopivaa kamerakalustoa.
PoistaVoi että! Miten hieno kokemus! Pitikö karhut kovaa mekkalaa?
VastaaPoistaIhan hiljaista oli, vain lokit ääntelivät. Ja meillähän oli vain tuo yksi karhu paikalla.
PoistaOnko tuo pieni? 😳
VastaaPoistaNo joo, se oli sellainen kaksi ja puolivuotias. Mutta paljon pienempi kuin täysikasvuinen uroskarhu.
PoistaTässähän pääsi yllättäen ihan Metsän Kuninkaan (vai prinssikö lie) lähituttavuuteen. Karhun on ollut 'voimaeläimeni' lapsesta asti. Koskaan en ole Lapsuusmailla luonnossa muuta nähnyt kuin jälkiä.
VastaaPoistaEipä sitä karhua oikein muuten näe. Osaa pysytellä piilossa.
PoistaHei Seija. Hienoja kuvia. Vallankin nuo joissa karhu heijastuu vedenpinnasta.
VastaaPoistat.Tiina
Kiitos, ensimmäistä kertaa sain kuvattua peilikuvakarhun.
PoistaMahtavaa!
VastaaPoistaAina yhtä jännittävää ja upeaa nähdä linnut ja eläimet omassa ympäristössään.
PoistaUpeita elämyksiä ja kuvia.
VastaaPoistaKiitos Maarit
PoistaSuorastaan söpö tuo nalle. Hienoja kuvia sait siitä lammen rannalla.
VastaaPoistaOn se kaunis eläin. Ja tuo ympäristö oli myös kuvauksellinen koska maasto ei ollut kulunutta kuten monissa kuvauspaikoissa on.
PoistaOllut elämyksellisiä, metsiemme uljaita petoja kuvattavana.
VastaaPoistaKauniita kuvia.
Osui hyvä sää kuvaamiseen.
Tyyntä ja auringonvaloa. Hienot vedenpinta heijastus kuvat.
Sään kanssa olikin vähän arpomista kun saderintamia liikkui koko ajan. Sattui juuri sopiva sää ja hyvä valo.
Poista"Itse ajattelen, että kojukuvaus on ok silloin kun katselupaikka on kaukana asutuksesta eikä karhuja ruokita liikaa..." Itse ajattelen samoin. Huikeat kuvat. Sinulla oli upea mahdollisuus nähdä lintuja ja eläimiä, joihin harvoin luonnossa törmää...:)
VastaaPoistaTähän voisi lisätä vielä, että ylimääräisenä bonuksena sain kuulla oppaani Pekan tarinoita Satolammen eläin- ja lintuvieraista. Niistä välittyi rakkaus luontoon ja sen asujiin.
Poista