Ilta Riisitunturilla

Pitkän hellejakson jälkeen on saderintama toisensa jälkeen kulkenut Suomen yli. Hyvä niin, sadetta tarvittiinkin jo. Sunnuntai-iltana näytti siltä, että pilvien lomassa olisi sopiva ajankohta käydä Riisitunturilla. Viime hetkellä, sillä Riisitunturin parkkipaikalle menevä tie oli menossa remonttiin seuraavalla viikolla, eli tuo kolmen kilometrin pisto Tolvantieltä tulisi olemaan suljettuna viikon verran. 

Pilviä ajelehti taivaalla, mutta lännessä, auringon puolella oli selkeää. Valo tuli matalalta ja väritti tunturin rinteitä. Riisitunturin kasvillisuus on heinä- ja sammalvoittoista, ruskaväriä on vain pieninä laikkuina siellä missä on mustikanvarpuja. 

Sateiden ansiosta tunturin pienet lammikot ovat täyttyneet vedellä. 

Ikkunalampi on mielenkiintoinen paikka. Lampi on notkossa ja siitä lähtee laskeutumaan suojuotit toisaalle kohti Kitkajärveä ja toiseen suuntaan kohti Riisisuota. Se on siis vedenjakajalla. Lammen rannalla olevalta penkiltä näkee Kitkajärvelle saakka. 

Ikkunalampi, Kitkajärvi noin viiden kilometrin päässä ja järven takana Ruka. 

Raate on kaunis kukkiessaan, mutta ovat sen lehdetkin koristeellisia. 

Pilvi oli hiipinyt auringon eteen, mutta taivaanrannalla kuitenkin selkeää. Päätin jäädä odottamaan ja seuraamaan pilvien liikkeitä. 

No, sieltä se aurinko tuli esiin. Kontrasti tumman pilven ja oranssinkeltaisen taivaan välillä oli voimakas. Ja tuon näkymän Ikkunalampi toisti peilikuvana. 

Kymmenen minuuttia myöhemmin aukko taivaalla alkoi umpeutua. Lähdin kävelemään takaisin parkkipaikalle. Koko matkalla en nähnyt yhtään ihmistä. Oli aivan tyyntä ja lämmintäkin. Vielä kymmenen aikaan illalla parkkipaikalle tullessa auton mittari näytti 19 lämpöastetta.