maanantai 2. marraskuuta 2020

Pyhäinpäivän aamu ja ilta

Perjantaina ilman lämpötila painui pakkasen puolelle. Pyhäinpäivän aamuna Rukalla on pakkasta seitsemän astetta. Sateiden kostuttama maanpinta on nyt huurteessa, samoin puut ja varvut. Aamukahdeksalta auringon noustessa taivas on pilvetön.





Rukajärven rannoilla on ohut jääkerros, mutta keskeltä järvi on sula ja sinne alkaa muodostua sumua. 




Huurteinen variksenmarjavarvukko valon värittämänä


Sumun keskellä erottuu järven sula paikka joka heijastelee rantapuita








Vuosselijärvi on varjon puolella.


Huurteisen maanpinnan kuviot


Illalla olen taas samalla tähystyspaikalla. Auringonlaskun värit eivät ole yhtä dramaattiset kuin aamulla.


Mustikanvarvut kohdevalossa


Piikkisiä jääkiteitä on kaikkialla










Vuosselijärvi laskevan auringon valossa






Lännen taivaan väriloistoa auringonlaskun jälkeen


On täydenkuun aika. Jään auringonlaskun jälkeen odottemaan kuun nousua. Auringonlaskun ja kuunnousun väliä on vain puoli tuntia. Idän taivaalla on selkeää, joten kuun pitäisi  näkyä heti sen päästyä Venäjän tuntureiden takaa taivaalle.  Mutta alkaessaan nousta se näyttää oudon kulmikkaalta. 


Mitä ihmettä! Outo oranssinpunainen ruukku näyttää nousevan taivaalle. Halloween-kuu?


Kun kuu on kokonaan näkyvissä, se on kummallisen litteä, ryppyinen ja rosoreunainen. 


Vähän myöhemmin kuu alkaa näyttää tavallisemmalta.


Sitten ohut pilvi liikkuu kuun eteen. 

Lähetin kuukuvat Taivaanvahtiin . Siellä ilmiö oli määritelty kangastukseksi. 

16 kommenttia:

  1. Niin huikean upeita kuvia taas kerran! Kiitos! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi aina väliin sattuu noita kauniita päiviä.

      Poista
  2. Kaunista on Rukalla. Talvi koettaa kovasti päästä voitolle.
    Selvititkö mitenkään, mikä teki kuuhun uusia muotoja? Teit Halloween jekun?
    Täällä sataa ja sade vei talventunnun mennessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wikipedian mukaan kangastus on valon taittumista ilmakehän erilämpöisissä kerroksissa. Olen joskus aiemmin nähnyt vastaavaa järvellä, jossa kaukana oleva saari näyttää leijuvan ilmassa, mutta tuollaista kuuta en ole ennen nähnyt. Varmaan se oli halloween-taikaa.

      Poista
  3. Oma sävynsä aamun valolla ja illan, samoilta paikoilta kuvattuna. Kiehtovaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä se kiehtovuus on, että maisema on aina erilainen riippuen vuoden- ja vuorokauden ajasta tai sääolosuhteista.

      Poista
  4. Hauskaa, että kamerakin näkee kangastuksia :)
    Voi että on kauniita maisemia ja kuvia. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kameran optiikka näytti ihan sen saman minkä näin paljain silmin. Tosin, ensin kyllä epäilin että näen harhoja :)

      Poista
  5. Uskomattoman kaunis on tuo auringon valo. Entäs tuo kuu, onpa erikoinen ruukku. Kyllä on kaunista vaikka on kuinka pimeä marraskuu. Kiitos ihanista piristeistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjoisen loka-marraskuu on parhaimmillaan lunta, huurretta ja värikästä valoa. Toki väliin mahtuu on sadetta ja pimeääkin.

      Poista
  6. Mahtavat kuvat!

    Näin Tampereella muutama päivä sitten nousevan kuun ja se oli iso ja oranssi. Moottoritiellä ajaessa kuvaaminen ei tullut kysymykseenkään, joten tyydyin huokailemaan ja ihailemaan siksi aikaa, kun väriä kesti. Nopeasti se haaleni noustessaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin vähän pettynyt kun kerrankin olin hyvällä kuvauspaikalla täydenkuun aikaan ja tuollainen ryppyinen möhkäle sitten nousi:)

      Poista
  7. Aivan ihania kuvia, todella hieno auringonnousu. Kuvat huurteisesta maastosta, jota valo värittää, saivat aikaan tunteen että olen itsekin paikalla. Voi että on ikävä pohjoiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on jo ehtinyt kaivata noita huurteisia aamuja kun koko viikon on ollut lämpösteita. Ensi viikolla on toiveissa taas pakkasia.

      Poista