Aamulla varhain

Nyt on se aika kesästä kun aamuvirkkuna voin herätä yhtä aikaa auringon kanssa. Tosin lauantaiaamuna laitoin kellon herättämään neljältä koska halusin nähdä taivaan värivalot ennen auringonnousua. Tuo taikahetki alkaa noin puolta tuntia ennen kuin aurinko tulee näkyviin. Aamu oli tyyni ja kosteanlämmin. Itikatkin olivat sen huomanneet ja kaivautuneet sammalien kätköistä kiusakseni. Vasta Kuokanselälle tullessani sain karkoitettua nuo matkaseuralaiset ympäriltäni.

Aurinko piilotteli vielä taivaanrannan takana mutta värjäsi taivasta sinipunaoranssilla.

Kaatumasaaren profiili muistuttaa mielestäni siiliä.

Taisin herättää kallionimekkeen kärjessä uinuvan koskeloparven.

Punasävyt vahvistuvat taivaanrannalla.

Ja sieltä se aurinko tuli esiin...

...mennäkseen pian piiloon pilvikerroksen taakse...

...josta se kohta taas ryömi näkyviin.

Kiersin Lehtikiukkaan saaren. Etualalla kalasääskien kotiluoto ja takana Vuorikiukas. Kaksi kalasääskeä lenteli salmen yllä. Oli niin hiljaista että kuulin niiden siivenlyöntien äänet. Harjurannan suunnalla näkyi sumulauttoja metsän yläpuolella. Järvellä ei ollut sumua koska vesi ja ilma olivat melkein yhtä lämpimiä.

Idän suunnalta hiipi taas pilvikerros auringon eteen. Oli aika palata kotirantaan.

Alkuviikosta sää viileni ja varsinkin yöt olivat kylmiä. Tiistaiaamuna, ensimmäistä kertaa tänä kesänä, oli suurella järvelläkin sumua. Harmi vaan että oli lähdettävä kohti työpaikkaa, joten ehdin ottaa vain muutaman kuvan auringonnoususta sumun takaa.