Vesille

Huhti-toukokuun vaihde on Kuopion seudulla jäidenlähdön aikaa. Tänä keväänä oli erikoista kun suuret selät avautuivat paljon aiemmin kuin matalat lahdet ja pienvedet. Lumeton talvi jäädytti lampiin ja mataliin lahdenpohjukoihin paksun jääkerroksen ja sen sulaminen vei aikaa.

Auringonnousu kello 5:13. Tähystyspaikkana Väinölänniemen rantapaviljonki. Edellisenä päivänä, eli 26.4. oli ollut Kallaveden virallinen jäidenlähtöajankohta.

Mutta samana aamuna kotilahdella näytti vielä tältä. Yöllä oli käynyt pakkasen puolella ja muutaman metrin levyinen sulapaikka rannalla oli jäätynyt uudelleen.

Yöpakkasista huolimatta kevät eteni kuitenkin. Sunnuntain (3.5.)sade pehmensi jäätä ja illalla lahdella oli jäälauttoja, jotka haihtuivat seuraavana päivänä länsituulen puhaltaessa.

Tässä esimerkki keväisen säänmuutoksen voimasta. Melontavajan laituri oli 28.4. paksun jään ympäröimä. Arvelin, että menee vielä pari viikkoa ennen kuin pääsee melomaan.

Näkymä Etelä-Kallavedelle 28.4. Savolanniemeen valmistuvan uimarannan kalliolta.

Viikkoa myöhemmin 5.5. jäitä oli enää Pölysensaaren koillisrannalla. Jo paria päivää aiemminkin olisi päässyt melontavajan laiturista vesille.

Yli puolen vuoden odotuksen jälkeen taas kajakissa ja ensimmäiset melanvedot. Tästä alkaa vesilläolokausi.

Viime viikonloppuna olin mukana kun perheen kalastaja laski veneensä mökkivesille.

Majavan hakkuutyömaa veneestä käsin kuvattuna.

Jäät ovat liikutelleet väylämerkkejä. Tässä väylämerkki on siirtynyt melkein majavanpesään.

Uudisrakentamista mökkijärvellä. Sääksi on tehnyt pesänsä luodolle ihan veneväylän viereen.

Veneestä nähtyä tämäkin. Haikut laiduntavat rantametsässä.

Uteliaisuutta puolin ja toisin

Tässä ei olla vesillä vaan vedessä.