perjantai 22. syyskuuta 2017

Kullaojan putous

Pohjois-Sallassa, Pimiäselän ja Paha Kaakkurivaaraan välisessä kurussa virtaa Kullaoja. Puron vesimäärä ei ole suuri, mutta levittyessään jyrkän kallioseinämän kiviportaisiin se muodostaa kauniin putouksen. Kullaojan putous on tullut laajemmin tunnetuksi vasta viime vuosina kun se esiteltiin Suomen Vesiputoukset-sivustolla. Tämän vuoden alussa Kullaojan putous valittiin nettiäänestyksessä Suomen uudeksi putousnähtävyydeksi vuonna 2017.



Kullaojalla käynti on ollut mielessä koko kesän. Alkukesästä putouksen vesimäärä olisi ollut suurempi, mutta halusin nähdä putouksen ruskavärien ympäröimänä. Retkipäiväksi osuikin pilvisten päivien välissä yksi aurinkoinen ja edellisyön sade oli lisännyt puron vesimäärää, joten olosuhteet olivat täydelliset. 

Kullaoja on kaukana. Sallan keskustasta matkaa on 95 kilometriä. Tällä kertaa Kullaoja oli meille lähiretkikohde, koska majapaikastamme Naruskajokivarresta matkaa on alle 20 kilometriä. Matkalla pysähdyimme Naruskajoen tammelle. Padolla on säädelty joen vesimäärää kun jokea pitkin on aikoinaan uitettu tukkeja. 

Naruskajoen sillalta ylävirran suuntaan.



Naruskajoen silta


Kullaojan putouksesta kertovissa jutuissa on varoiteltu tien huonokuntoisuudesta. Nyt tie oli suhteellisen hyvässä kunnossa, vain suurimpien kuoppien kiertämistä joka on tuttua sorateiden kulkijoille. Opasviittakin on pystytetty tien varrelle. Tien oikealla puolen on levike johon voi jättää auton.


Ennakkotiedoista poiketen tieltä putoukselle ei tarvinnut suunnistaa, vaan polku johdatti ihan perille asti.


Polku kuljettaa kauniin männikkökankaan halki kurun reunalle, paikkaan jossa Kullaojan vesi virtaa kapeassa kivikourussa kohti kalliojyrkännettä.


Näkymä putouksen yläpuolelta suoraan alas. Punahehkuiset juolukanvarvut ja horsmat värittävät rantoja.


Kun on päässyt pujottautumaan putouksen alle pienen lammen rannalle ei voi kuin huokailla ihastuksesta. Putous ympäristöineen muistuttaa Paanajärven Mäntykosken putouksia pienoiskoossa.








Pikku lammelta vedet jatkavat matkaa kohti isompaa lampea. Korkeuseroa lampien välillä on useita metrejä, joten vesi kohisee iloisesti sammalten ja varvukon reunustamassa purossa.






Pimiäkuru on muutenkin mielenkiintoinen paikka kalliojyrkänteineen. Kallioiden uumenissa on luoliakin, mutta niiden tutkiminen jäi tällä kertaa.






Olin jo pakannut kameran reppuun ja nousemassa ylös kurusta, kun huomasin puiden välistä siilautuvat valokiilat putouksen kuohuissa. Kullaojan putous näytti lopuksi kuohunsa kohdevalossa.









Lisätietoa Suomen Vesiputoukset-sivustolta

20 kommenttia:

  1. Upea paikka! Tekee niin mieli Lappiin näitä kuvia katsoessa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli hieno retkikohde. Harmi vaan, että on niin pitkän matkan takana. Tai ehkä juuri se tekee paikasta erityisen.

      Poista
  2. Kaunis putous! Upeat kuvat jälleen!

    VastaaPoista
  3. Nämä putous-kuvat ovat kyllä ihan parhaita. Melkein voin kuulla kohinan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina ei tarvita suurta vesimäärää. Pienikin on kaunista.

      Poista
  4. Eläväinen vesi - taitavaa kuvausta...
    Ruska mausteilla...

    VastaaPoista
  5. Preciosa cascada con ese efecto sedad de la larga exposición.
    Un saludo,

    VastaaPoista
  6. Onpa satumaisen kauniit vesiputoukset! Upeat kuvat jälleen kerran!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni putous ympäristöineen on kuin satukirjasta.

      Poista
  7. Tuota kylttiä ei ollut silloin kun me on käyty. Ja ennen tätä äänestystä kullaojan upeaa putousta ei ole mainostettu, se on ollut monella pimennossa. Alkumatkasta kylläkin on polkua, mutta loppumatkasta se puuttuu, kovasti kävelyä ja kävelijöitä polun muodostuminen vaatii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti siellä on kävelty koska polku on nyt ihan perille asti.
      Suomen Vesiputoukset sivulla olikin juttua, että opasviitta on laitettu tänä kesänä.

      Poista
  8. Kiitos monista kuvista. Kaunis putous erityisesti ruska-aikana. Ihana! Siitä kuuluu varmaan mahtava äänikin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi odottelinkin ruskaa retken ajankohdaksi. Putous ei pauhaa, mutta kohisee kauniisti.

      Poista
  9. Olet vanginnut upeasti tuon vesiputouksen.

    VastaaPoista