sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Lokakuu on nimensä mukainen


Koko viikon on ollut ikävintä mahdollista syyssäätä. Aamuinen työmatka on puskemista läpi pimeän. Pimeys korostuu vielä enemmän kun on niin sateista. Maiseman väripilkut, syysväriset lehdet, häviävät nopeasti maahan kun tuuli ja sade niitä riipivät.

On työmatkan varrella valoakin kun Järvikylän kasvihuoneiden valot heijastelevat taivaalle. Pimeyden keskellä kellertävä valo värjää pilvikerroksen ja valaisee ympäristöä oudolla hehkulla.



Kävin pitkästä aikaa Litmasenkankaan puulajipuistossa Pieksämäen Nikkarilassa. Nikkarilan metsäkoulun vuonna 1934 perustaman arboretumin puut ovat jättiläisiä, varsinkin lehtikuuset. Syksyisin alueella on todella kaunista kun suurten lehtikuusten oksat loistavat keltaisina. Nyt suurin osa neulasista oli paksuna mattona poluilla. Suosikkipaikkani on pieni tuijametsikkö. Suurimmat tuijat ovat parinkymmenen metrin korkuisia puita joiden rungon läpimittakin on liki kolmekymmentä senttiä.

neulaspolku





Suurten puiden keskellä on alue jossa on vuorijalavataimikkoa. Jalavan lehdet ovat vielä suurimmaksi osaksi vihreitä. Jalavien keskeltä heinikosta löytyy muutama kukkiva harakankello.



vuorijalava

Vielä löytyy vihreyttä myös torin puistolehmuksesta. (Pieksämäki)


Säätiedotus oli luvanut pilvistä lauantaille, mutta aurinko ilmestyi pilvien raosta aamupäivällä ja kaunista säätä riitti ihan pimeän tuloon saakka.  Lähiympäristöstä, pihalta ja pientareilta, löytyi kuloheinien keskeltä vielä muutama sinnikäs kukkija. Keltamaksaruoho oli näistä erikoisin. Sen kukinta-aika kun on heinäkuussa.

Tässä muutamia ilopilkkuja lokakuun harmauteen:
lintujen ruokapöytä

pensashanhikki

päivänkakkara

valkoapila

harakankello

keltamaksaruoho

7 kommenttia:

  1. Jännittävä tunnelma ylimmässä kuvassa.

    Pihlajanmarjoa on runsaasti tänä vuonna.
    Kauniita kukkaisia poimintoja löysit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota tunnelmaa katson aamuisin ohi ajellessa. Nyt sain sen kuvatuksi.

      Poista
  2. Järvikylän valot on hieno kuva - kuten muutkin. Kiitos Nikkarila vinkistä, en ole ikinä tajunnut käydä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puulajipuiston olemassaoloa ei moni pieksämäkeläinenkään taida tietää. Opastustakaan ei ole Pieksämäki-Varkaus tieltä. Vasta sivutiellä on pari viittaa.

      Poista
  3. Ihania kuvia sinulla ja nätin värinen blogipohja :)

    VastaaPoista
  4. Sinulla on paljon vielä kesäkukkia, aivan freesin näköisiä. On myös kaunista, värikästä syskyäkin ja sen luomia tunnelmapaloja muutamissa kuvissa.

    VastaaPoista