lauantai 28. huhtikuuta 2012

Talvesta kukkia kuvaamaan

Kun matkustaa viisisataa kilometriä Kuusamosta etelään yhden päivän aikana, näkee nopeutettuna lumien sulamisen. Kuusamossa oli vielä paksut hanget ja hiihtokeli ainakin latupohjilla, kotipihassa leskenlehdet kukkivat ja tienpenkalla näsiät. Mutta Haukiveden jääkansi on vielä paksu. Tänä keväänä ei pääse vapulta vesille.
Näsiän kukinta sen sijaan on aikataulun mukainen. Joka kevät tähän aikaan on löytynyt kukkivia tai kukintaa aloittavia näsiänkukkia. Niiden punaiset kukat ovat ainoita väripilkkuja ruskean kuloheinän ja lehdettömien varpujen keskellä.
Metsässä ja pihapiirissäkin kuuluu kesälintujen konsertti. Peipponen, laulurastas ja mustarastas ainakin erottuvat laulajien joukosta.  Virralla asustelevat telkät, isokoskelot ja yksinäinen joutsen. Kurkia ei vielä näkynyt, eikä niiden ääntäkään kuulunut aamuisella näsiänkuvausretkellä.

Jää on vielä vahvaa


Lähtökiihdytys


Isokoskelot


Pikkuauringot

tunnistamaton kukka pientareella

näsiä



tiistai 24. huhtikuuta 2012

Hokeilla hangilla ja kevättä koskella

Heräsin ennen kuutta ehtiäkseni pakkashangille, mutta yöllä oli ollut vain pari pakkasastetta ja aamulla oli jo nollakeli.  Hokit kantoivat kuitenkin hyvin. Ne upposivat vain pari senttiä; eilen sataneen pehmeän lumen verran. Lähdin kohti Valtavaaran etummaista huippua. Nyt saattoi mennä jyrkkää rinnettä suoraan ylös. Hokit pitivät.
Vaaran puut olivat pudottaneet viimeisetkin tykyt hartioiltaan ja kuusten oksien naavakoristeet tulleet esiin. Aurinko piilotteli pilvikerroksen takana. Vain eteläisellä taivaanrannalla näkyi kapea oranssi juova. Laskin alas Valtavaaranlammen rantaan ja jatkoin lammen päästä suojuottia pitkin Valtavaaran kodalle. Kaksi muutakin aikaisin herännyttä oli liikkeellä. He olivat huipulla majan luona. Paluumatkalla seurailin latupohjaa laskien jyrkimmissä kohti ladun keskiosaa. Taisi olla viimeinen lumikenkäretki tänä talvena.



Naavapartakuusi Valtavaaralla

Valtavaaralta Vuosselille päin



Puolenpäivän jälkeen sää kirkastui. Lähdimme katsomaan Kiveskosken kevättä. Jo parkkipaikalle kuului joutsenten laulu Ylä-Kitkan suunnalta. Kävimme kodalla paistamassa makkarat ja lähdimme sitten polkua  ylävirran puolelle. Joutsenet ruokailivat kaukana saaren kupeessa. Koskella oli myös sinisorsia ja telkkiä. Isokoskelot nuokkuivat jään reunalla. Istuimme hetken rannalla lumen alta paljastuneella mättäällä auringon lämmössä kuunnellen veden ja lintujen ääniä. Kevättä!

Kirkasta Kitkan vettä koskessa

Näitä oli paljon hangella kosken rannalla



keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kiutaköngäs ja kuukkelit


Kuvia Kiutakönkäältä kahdelta eri retkeltä. Aurinkoiset kuvat könkäästä on otettu kauniina pakkasaamuna 10.4. ja kuukkelikuvat viikkoa myöhemmin.





Sivu-uoman sininen jääputous







lauantai 14. huhtikuuta 2012

Tolpanniemen riekot ja Juuman kuukkelit

Kävimme aamupäivällä Tolpanniemessä katsomassa joko joutsenet ovat tulleet. Toissapäivän käynnillä niitä ei vielä näkynyt. Sen sijaan rannalla tepasteli riekkorouva, joka naposteli rannan varvuista murua rinnan alle. Tolpanniemen asuntoalueen läheisyydessä oleskelevat riekot ovat tottuneet ihmisten läheisyyteen, joten niiden touhuja voi seurata melko läheltä. Tänään olin ottanut kameran mukaan siltä varalta että tapaisimme taas riekot ja Noitiniementien varrelta ne löytyivätkin. Hanki oli pehmennyt niin paljon että se upotti riekonkin askeleen alla. Ja oli se joutsenparikin jo kotiutunut salmen sulaan.




Puolenpäivän jälkeen pilvet kaikkosivat ja aurinko alkoi lämmittää. Ajoimme Juumaan josta jalkauduimme Myllykoskelle vievälle polulle. Varjo häivähti yläpuolellella puiden latvoissa. Kohta kuului kahahdus ja kuukkeli parkkeerasi männyn oksalle. Toinenkin kuukkeli tuli pian paikalle ja vielä kolmas. Vähän aikaa ne pyörivät lähistöllä, mutta vetäytyivät sitten kauemmas. Pettyivät varmaan kun meillä ei ollut mitään tarjottavaa repussa. Olisi pitänyt kuitenkin ottaa evästä mukaan. Olimme lähteneet matkaan luottaen siihen että Basecampissa saa hyvät pullakahvit. (niin saimmekin; tuoretta kahvia lämpimien korvapuustien kanssa)




Myllykosken kevättä


Polarisaatiosuodin avaa näkymän pinnan alle

Häivähdys haloa

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Pääsiäisen aikaan


Pitkäperjantaina oli täydenkuun aika. Illalla seurasimme kuun nousua Pyhäjokivarressa. Matkalla sinne kuu näkyi suurena ja keltaisena Pyhävaaran takaa. Joen rannalla se pilkotti matalalla puiden keskeltä. Haaveilemani kuva kuun valoa virrassa jäi toiseen kertaan toteutettavaksi. Nyt kuvasin virtapaikkaa noin kolmen minuutin valotuksella. Virtaus oli niin säännöllinen että veden kuviot näkyvät kuvassa ihan terävinä vaikka valotusaika oli pitkä.

Pyhäjoki kuutamolla

Valotusaika: kolme minuuttia

Pääsiäisaamuna suuntasimme Riisitunturille. Muutama päivä sitten Riisitunturi oli viettänyt kolmekymmenvuotispäiviä, joten arvelimme sinne olevan hyvin auratut tiet ja tallatut polut ja niin ne olikin. Aamu oli aurinkoinen ja olimme aikaisin liikkeellä, joten saimme kiertää Riisin Rääpäisyn hienossa säässä. Puoliltapäivin kun pilvistyi.  Minulla oli Hokit mukana.  Niillä oli hauska puikkelehtia, väliin polkua, välillä polun viertä. Huipulta otin suunnan kohti Riisitunturin majaa. Hanki kantoi sopivasti, joten mikäpä oli viilettää alas kuruun Ikkunalammen luo.  Alempaa rinteestä majan ja parkkipaikan väliltä löysin leveän ladun, josta päättelin että joku muukin oli käynyt Hokeilla tunturissa. Jäljet mutkittelivat puiden ympärillä siten että metsäsuksilla ei sellaiseen pysty.

tykyt ovat karisseet

Kevättä tunturissa
Hokit tunturissa




Käylän koskella oli keväistä. Viisi joutsenparia ja yksi telkkäpari uiskenteli kosken alla sulapaikassa.  Olivat vain niin kaukana että niiden kuvaamisesta ei tullut oikein mitään. Varsinkin telkät väistävät mahdollisimman kauas kun huomaavat liikettä rannalla. Karat olivat kaikonneet melkein kokonaan. Vain pari karaa näyttäytyi.
 

joutsenet kaukana

pakkanen ja veden virtaus muodostavat hienoja kuvioita jäähän









sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Isäntälammen jääputoukset

Kallioleikkauksissa teiden varsilla näkee talvella paljon jäämuodostelmia ja jääputouksia. Tiemassaaren Isäntälammen jääputoukset ovat luonnonmuovaamia. Korkeimmassa putouksessa vesi tippuu alas kallion päällä olevalta kielekkeeltä. Talven mittaan ehtii muodostua paksu jääseinämä. Jääputouksen ja kallion väliin jää noin metrin levyinen rako.  Tuosta jääluolasta voi katsella maisemaa vähän eri näkökulmasta. Lähistöllä on myös muita, matalampia putouksia.





jääverho






Matala ja leveä jääputous