torstai 19. tammikuuta 2017

Luistelua

Vuoden ensimmäisen viikon pakkasjakson ansiosta Kallavesikin sai kunnon jääkerroksen. Viimeisin virallinen mittaus näyttää jään vahvuudeksi 33 senttiä, joka on lähes sama kuin lumensyvyydeksi ilmoitettu lukema tällä hetkellä Kuopion Savilahden mittauspaikassa. Lumen määrä tosin vaihtelee paljon. Kävelykierroksella lähimetsässä totesin lunta olevan paikoin vain muutamia senttejä. Hiihtämään kyllä pääsisi kunnostetuille laduille, mutta tässä vaiheessa houkuttelee enemmän matkustajasataman edustalle valmistuneet luistelureitit. Kuusamossa on mahdollisuus monenlaiseen talviliikuntaan, mutta luistelureittejä siellä ei ole. Siksi täällä Kuopiossa ollessa on käytettävä tilaisuutta hyväksi.

Keskiviikkoaamuna harvinainen valoilmiö valaisi vajaan tunnin ajan. Aurinkopäiviä ei tammikuussa ole ollut kovin monta alkukuun pakkasten jälkeen.




Matkustajasataman edustalla on valmiina yhden ja kahden kilometrin mittaiset leveät luisteluväylät ja lisää baanaa on tulossa lähiaikoina. Ehkä jo viikonloppuna pääsee kiertämään Väinölännimen kärkeä Kuopionlahden lenkille.


Kuopiossa järjestetään taas luistelutapahtuma, Finland Ice Marathon, jolloin Kuopiossa luistellaan, pyöräillään ja potkukelkkaillaan 22.-25.2.2017. Toivottavasti säätila pysyisi pakkasen puolella, että luisteluradat säilyisivät hyväkuntoisina.
















Tässä minun "mummoluistimeni". Maastokenkään kiinnitettävät luistimet on helpot ja turvalliset minunlaiselleni satunnaiselle luisteluharrastelijalle.

torstai 12. tammikuuta 2017

Roosanpunaista Juhannuskalliolla

Pakkasjakson jälkeen alle kahdenkymmenen asteen pakkanen tuntuu lähes suojasäältä. Ei tule kylmä vaikka viima alkaa tuntua mitä ylemmäs rinnettä nousen. Kun olin täällä edellisen kerran ennen joulua, oli maisema paljon talvisempi koska paksu tykkykerros peitti puita. Uutta tykkyä alkaa taas muodostua, mutta kuivassa pakkasilmassa tykky kasvaa hitaasti.

Hiihdellessäni mietin, miten erilaiselta tämä pieni luonnonsuojelualue näyttääkään joka kerta siellä kulkiessani. Vuorokaudenaika, valon suunta, valon määrä, pilvikerroksen paksuus, pilvikerroksen sijainti taivaalla, lumen määrä, tykkykerroksen paksuus, kaikki nuo tekijät vaikuttavat näkymiin. Siksi en ole kyllästynyt täällä käymään. Vaikka alue on kooltaan vain seitsemän hehtaaria ja tuostakin alasta iso osa on jyrkkää kalliota, jossa ei voi kulkea, niin täysin samanlaista kuvaa en ole vielä ottanut.




Tämän aamupäivän valoefektin luo läntisen taivaan paksu pilvirintama. Se vyöryy pikkuhiljaa kohti taivaanlakea. Pilvet vaikuttavat myös valon väriin. Juuri nousseen auringon värittämä lumi on selkeällä säällä pinkkiä, nyt väri on enemmänkin vanhaa roosaa.
































Puolenpäivän aikaan pilvet alkavat painua auringon eteen.






Siellä kalliolla hiihdellessä tuli mieleen tuo linkin rallatus ja se jäi sitten korvamadoksi koko loppupäiväksi.
Samuli Edelmann: Sinä olet aurinko (Ihana valo)

maanantai 9. tammikuuta 2017

Auringonlasku koskella

Olen koko vuodenvaihteen odottanut hetkeä, jolloin koskella olisi auringonvaloa, pakkasusvaa ja rantapuissa huurretta. Monesti on käynyt niin, että kun Rukalla on ollut selkeää, niin koskelle päästyä pilvet ovat peittäneet taivaan. Kova tuuli on myös tiputtanut rantapuiden huurteet moneen otteeseen. Loppiaisen aikaan onnistuin lopulta pääsemään koskelle hyvään aikaan. Viime hetkellä, sillä taivaanrannalta vyöryi jo pilvikerros enteillen tulevaa lumisadetta.

En laittanut jalkaan edes lumikenkiä. Kosken rannalla on niin vähän lunta, että niitä ei tarvita.




Pakkasta on "vain" 20 astetta, mutta tuuli saa ilman tuntumaan huomattavasti kylmemmältä. Tuuli alkaa myös varistella rantapuiden huurteita. Kiirehdin askeleita ehtiäkseni kosken niskalle ennen kuin aurinko menee piiloon ja tuuli ravistaa huurteet alas.


Koskelta kuuluu iloinen sirkutus. Koskikaroja ei hyytävä sää haittaa. Siinä ne sukeltelevat ja etsivät syötävää virrasta.


Aurinko on juuri siirtymässä salmen takana olevan saaren taakse.




Hento auringonpilari näkyy vähän aikaa taivaalla.






Rannan matalan pensaikon varvuilla huurteet pysyvät pisimpään. Katoavaa kauneutta, jota ei enää seuraavana päivänä ollut.


Metsän läpi siroava valojuova virrassa.









Kosken vakioasukas maisemassaan.

Sinne se painuu.