keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Loppiaisena Suovulla

Edellinen reissu Suovu-Palosen alueelle tyssäsi tienvarren kodalle kun Suovunkosken kauniit jääkoristelut kutsuivat kuvaamaan. Nyt tarkoitukseni oli mennä polkua Lammasjärven laavulle ja jatkaa siitä Suovunjokivartta vanhan metsän suojelualueelle.

Jalkaudun Länsirannantieltä metsäpolulle. Alku näyttää lupaavalta; polku kiemurtelee kuusikon keskellä. Yön lumisateen jäljiltä on maan pinnalle jäänyt ohut lumikerros.




Ohitan pienen suopursurantaisen lammen, josta polku lähtee nousemaan kohti pientä kukkulaa. Kivet ja juurakot vaikeuttavat kulkua ja jalka lipsuu jäisillä pinnoilla. Nilkkaa tukevat maastokengät olivat hyvä valinta tälle taipaleelle.
Väliin on niin kivikkoista, että polkua ei enää erota kivien lomasta. Arviosta löydän lohkareikon toiselta reunalta polun pään uudelleen.

Vääräjärvi tulvii. Rantapuiden tyvet ovat veden ja jään alla. Järven päässä kadotan taas polun tiheässä kuusikossa. Lopulta löytyy vihreä reittimerkintä ja matka jatkuu.

Väärä tulvii

Vääräjärven ja Lammasjärven yhdistävä jokiuoma

Vääränsahissa vesi huilaa kovaa vahtia kohti Lammasjärveä. Suuret kiviröykkiöt rannalla kertovat että tämäkin koski on joskus ruopattu uittoa varten.

Ylitän Vääräsahin sillan. Heti vasemmalta löytyy Lammasjärven laavu.





Laavun edusta pysyy varmaan sulana kovillakin pakkasilla, koska laavu on juuri Vääränsahin lopussa. Näkymät laavulta avautuvat Lammasjärven suuntaan. Kaivan eväät esille, mutta tulia en ala viritellä koska makkaraa ei tullut mukaan.



Teen ja voileipien vahvistamana lähden jatkamaan matkaa kohti Sahinjokea. Mutta en pääse pitkälle kun jalka uppoaa nilkkoja myöten liejuun ja polku-ura muuttuu vesiojaksi. Tälle reittiosuudelle maastokengät eivät sovi, ja olisi siinä saapaskin tainnut aika syvälle ryystää. Koska mukana ei ole kunnon karttoja eikä muitakaan suunnistusapuja, päätän kääntyä takaisin enkä lähde etsimään vaihtoehtoista reittiä joelle.
vetinen polku

Paluumatkan kuljen metsäautotietä, joka löytyy muutaman sadan metrin päästä Vääränsahilta.

Tien varrelta bongaan muutaman komean naavapartakuusen.

Loput eväät käyn syömässä Suovunkosken laavulla. Virtaus on nyt todella runsas jokiuomassa. Taitaa olla lähes kevättulvan verran vettä.


Komeat jääreunukset ovat hävinneet kokonaan kosken rannoilta. Siellä täällä on jäljellä muutama jääpuikko.



27 kommenttia:

  1. Melko märkää on maasto nyt joka paikassa, pitkät varret on tarpeen kumisaappaissa! Ja aika pimeää keskipäivälläkin. Onneksi nyt vihdoin lupailee tännekin oikeita talvikelejä ja lunta, pääsen minäkin kameran kanssa heilumaan, tähän asti en ole viitsinyt paljoa kameraa mukana kuljetella.

    Onpa hienoja jäämuodostelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuota kuvattavaa oikein tahdo löytyä näillä keleillä. Pimeä vuodenaika on vielä pimeämpi kun on niin vähän lunta.

      Poista
  2. On todellakin märkä keli.
    Mutta lunta on satanut yöllä.
    Kivaa tunnelmaa kuvissasi.
    Puhdasta luontoa ♥
    Sinulle on jotain blogissani :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muistamisesta Seijastiina. Kävin kurkistamassa.

      Poista
  3. Kiitos kuvista ja keväällä viimeistään aiomme käydä Suovu-Palosella. En tiedä, miten onkin unohtunut, vaikkei meiltä nyt ole matkaa kuin n. 60 km. Isä aikoinaan marjasti Palosenkankailla ja liikuskeli kai paljonkin retkipoluilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevät on varmaan hyvä ajankohta. Jokivarsi etenkin kiinnostaa. Ja se vanhan metsän aluekin jäi vielä käymättä.

      Poista
  4. Kuvissa on hyvä tunnelma. Melkein haista märän metsän ja pehmeän, vastasateneen lumen tuoksun...

    VastaaPoista
  5. Kaunis loppiaisretki! Ja enemmän lunta kuin omissa kotimaisemissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, tässä tapauksessa siis vähän on enemmän ;)

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Sitä vaan toivoisi vähän valoakin kuviin. Jospa se vielä löytyisi.

      Poista
  7. Vettä näyttää olevan nyt joka paikassa todella paljon. Upeat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vesi on irrallaan mutta nyt alkaa jäätyminen. Tänä aamuna on jo kymmenen pakkasastetta mittarissa.

      Poista
  8. Löydät "pimeässäkin" komeata kuvattavaa. Upeita kuvia.

    VastaaPoista
  9. Kiitos mukavasta nojatuolijotoksesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojatuolimatkailussa on etunsa, ei kastu jalat ;)

      Poista
  10. Olet taas löytänyt monenlaista kuvattavaa ja kauniita yksityiskohtia!
    Nyt se talvi taitaa tulla, pakkasmittari näyttää parhaillaan -8.9 C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina jotain löytyy kun vain lähtee liikkeelle. Meilläkin oli samat pakkaslukemat tänä aamuna.

      Poista
  11. Oli varmasti mukava retki, ilo olla kuvakerrontasi avulla mukana. Luontoretket ovat parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsäpoluilla virkistyy harmaampanakin päivänä.

      Poista
  12. Hei! Blogistani löytyy sinulle haaste:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ..tai pikemminkin tunnustushan se on;)

      Poista
    2. Kiitos Pirjo. On kunnia saada Aktiivinen Luontoblogi-tunnustus. Juuri luonnosta kun blogini aiheet löydän.

      Poista