lauantai 4. toukokuuta 2013

Tuulesta tyveneen

Aamu alkoi tapaamisella kurjen kanssa. Lillin perhe oli nähnyt metson soitimella puolen kilometrin päässä meiltä, joten lähdin aamulla katselemaan josko se vielä näyttäytyisi. No, metsoa ei näkynyt mutta pellolta tapasin kaikessa rauhassa aterioivan kurjen.





Vaikka edellisenä päivänä tuuli oli pyyhkinyt jäät salmesta, oli aamulla kotirannan edustalla vielä niin paljon jäätä, että vesille ei päässyt. Lähdimme viemään toisen kajakin Leppävirran Kiviniemeen. Menomatkalla kaupasta tarttui mukaan lohipala, joka pääsi heti savustimeen.
Kiviniemessä oli tervetuloseremonia heti saavuttua. Kuikka kailoitti kovaäänisesti reviirihuutoaan. Sillä on hyvä syy muistuttaa minua reviirirajoista. Kun muutama vuosi sitten olin melomassa, suuntasin kajakin keulan päin pienen luodon heinikkoa. Muistelin, että siihen on  helppo rantautua keula edellä. Siinä vain sattui olemaan kuikan pesä, joten kajakki tömähti ihan hautomassa olevan kuikan viereen. Kuikka pakeni ja niin pakenin minäkin.

Herralanlahdella kävi kova tuuli. Etelätuulikin voi olla kylmä. Oli siis aihetta laittaa puita kiukaan alle ja saunoa. Jos olisin ollut reipas, niin olisin käynyt myös kastautumassa järvessä, mutta jäi tekemättä. Sen verran hyytävästi tuuli lahdella.


Sillä aikaa kun olimme Leppävirralla, olivat jäät siirtyneet kotirannan edustalta sen verran, että rannalla odotellut kajakki pääsi vesille.  Koska tuulikin oli tyyntynyt, niin ajattelin aloittaa melontakauden komeasti kiertämällä Kuokansalon.



No, eipä se Kuokansalon kierto onnistunut. Kuokansalon ja Pitkäsaaren välinen salmi oli kauttaaltaan jään peitossa.

Mutta Kuokansalon ja Heposaaren välissä oleva salmi oli auki. Se on majavan valtakuntaa. Pesällä oli hiljaista, mutta rannalla näkyi puusavotan jälkiä.



Kuokanselän kuikkakin huuteli, silkkiuikuit krääkyivät ja taisipa härkälintukin äännähdellä saaren kupeessa.

Eikä tämä melontakauden aloitus ollut edes myöhässä, koska viime keväänä pääsin vesille vasta toukokuun kuudes päivä.


20 kommenttia:

  1. No niin, nyt sinunkin kautesi on avattu - kevätlintujen pitäesssä konserttia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vein kajakin jo eilen odottamaan rannalle etten vaan myöhästyisi aloituksesta :)

      Poista
  2. Upeita heijastuksia, etenkin tuo toiseksi alimmainen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heijastukset ovat kiinnostavia kuvattavia. Varsinkin kun niitä ei ole pitkään aikaan saanut katsella.

      Poista
  3. Ihania kuvia. Samanlainen savustuspönttö kuin meillä :).

    VastaaPoista
  4. Kevään ensimäinen melonta on aina mahtava! Kauniita kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sitä kajakkiin pääsyä jo hartaasti odotettukin.

      Poista
  5. Melkein tunnen savulohen tuoksun.
    Kaunista tyyntä järvenpintaa, mikäpä on meloessa.:)

    Mukavia melonta retkiä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liplatus. Mukava aloittaa kausi tyynellä säällä.

      Poista
  6. Ihana oli lukea tekstiäsi ja katsoa kuviasi, siinä oli paljon minullekin mieluista. Kurki, kuikka, majava, melonta ja järvet - ja savustuskin vielä...=) Hyviä melontaretkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas toistui sama kuin joka ikinen kevät. Kuikka oli vastaanottamassa melontakauden aloittajaa.

      Poista
  7. Kuin olisi kulkenut mukana. Varmasti tuolla järvellä elämyksiä riittää kesällä melkoisesti.
    Raikkaita kuvia ja kaunis järvi;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämyksiä, niitä riittää. Aina on jotain erilaista. Sää, vuorokaudenaika, tuuli ja tyyni. Se siinä vesilläolossa viehättääkin.

      Poista
  8. Metso olisikin mainio saada kameran eteen, mutta täällä niitä ei juuri näe. Komeat kuvat kurjesta sait! Savulohi vie kyllä kielen mennessään ja tuo toiseksi alimmainen kuva taas mielen, aivan upea! Onnea vaan melontakaudellesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metson kohtaaminen on hieno kokemus, mutta joskus pelottavakin. Viime keväänä Kuusamossa jouduin juoksemaan karkuun kun metso hyökkäsi kohti.

      Poista
  9. Vesille teki kajakin mieli, niin sinunkin. Mitäpä sitten muuta, kuin tuumasta toimeen.
    Mukavasti näkyy maisemat melojan näkövinkkelistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melojan näkövinkkeli on tosiaan erilainen kuin vaikkapa veneestä katsottuna. Istutaan ihan vesirajassa.

      Poista