Sumuaamu Pyhävaaralla

Ollaan jo niin pitkällä syksyssä, että on lähdettävä liikkeelle hämärän aikaan jos mielii vaaran laelle auringonnousua katsomaan. Otsalamppu valaisee polkua, vesipisarat varvukossa ja puiden oksilla kimmeltävät lampun valokeilassa. Vasta ylempänä nousevan aamun kajo alkaa valaista niin paljon, että voin sammuttaa lampun. Olen nousemassa Pyhävaaran, tarkemmin sanottuna Ison Pyhävaaran rinnettä. 

Auringonnousuun on vielä aikaa. Sumulauttoja ajelehtii kaukana taivaanrannalla, mutta Rukajärvellä ja alapuolellani olevalla Pyhäjärvellä ei näy sumua. Tuulikin on virinnyt, joten arvelen sumujen haihtuvan heti auringon noustua.

Kello 6:46 aurinko tulee esiin Venäjän puolella kohoavan Nuorusen takaa. 

Olen jo oppinut, että auringonnousun jälkeen sumut lähtevät liikkeelle. Nyt myös Pyhäjärven etelärannan pohjukkaan alkaa levitä sumua. 

Olen ollut näköalapaikalla Pyhävaaran itäpuolen rinteellä, nyt lähden vähän ylemmäs  nähdäkseni vaaran laelta kaikkiin ilmansuuntiin. Auringonvalo värittää kallion riekonmarjakasvustoa. 

Pyhävaaran laelta auringonnousun suuntaan. 

Vaikka luulin sumun hälvenevän nopeasti tuulen vuoksi, käy juuri päinvastoin. Noin viidessätoista minuutissa sumu leviää idän suunnalta vaaran laelle asti. 

Laskeudun jyrkänteen reunalle nähdäkseni auringon sumun läpi. Äskeinen vaaran idänpuolen tähystyspaikka olisi kuitenkin ollut parempi. Nyt joudun kurkottelemaan puunoksien välistä kameran kanssa. 

Pyhäjärven pohjois- ja keskiosassa ei vielä ole sumua.

Pyhäjärven Hannonniemi

Kiipeän uudelleen vaaran laelle. Aurinko jaksaa vielä värittää sumukerrosta, mutta sumu tihenee koko ajan. Yritän ehtiä kuvata roosanpunaisen hetken ennenkuin pimenee. 

Yht'äkkiä olen pilven sisällä. Näkyvyys ympäröivään maisemaan häviää täysin. On parasta keskittyä yksityiskohtiin, kuten riekonmarjan loistaviin lehtiin. 

Lähden laskeutumaan alas vaaralta. Suurten kuusten juurella mustikanvarvut ovat vielä vihreitä.

Yleisin metsänpohjan väritys on kuitenkin punainen, eli mustikan- ja juolukanvarpuruskaa. 

Palaan vaaralta Pikku Pyhävaaran kautta kulkemalla osin Pyhän jyssäys-reittiä. Kodalla kohtaan ensimmäiset retkeilijät. Suosituillakin reiteillä saattaa aamuvarhaisella kulkea kohtaamatta yhtään vastaantulijaa. 

Jos sumu ei peittäisi maisemaa, tästä avautuisi näkymä länteen. Iso-Veska-järvi siellä vähän erottuu sumun seasta.

Ison Pyhävaaran polkuihin verrattuna merkitty Pyhän Jyssäyksen reitti erottuu maastossa valtatienä. 

Hirsilammen luona poikkean polulta rantaan. Hirsilampi on syvänteessä Rukatunturin ja Pyhävaaran välissä. Vaikka se on ihan lähellä Rukan mökkitaajamaa, lammen rannalla ei ole yhtään mökkiä. Talvella Hirsilammen ympäri kulkee pyöräily- ja lumikenkäreitti.