Kun lämmintä on 17 astetta alkuyöstäkin, ei palele revontulien syttymistä odotellessa. Mitään suurta ei tällä kertaa näkynyt, mutta sentään jotain väriä yötaivaalla.
Seuraavana päivänä ajelen mökkimaisemiin; melomaan, saunomaan ja taas revontulia odottelemaan. Illan tullen lahden pinta asettuu peiliksi, on tyyntä ja ihan hiljaista. Melon kanootilla lahdella ja toivon tapaavani lahdella asustavan kuikkaperheen. Ja siellähän ne lipuvat kalliosaaren suojaan. Pesueen kaksi poikasta ovat kasvaneet jo isoiksi. Mutta edelleen ne pysyttelevät kaukana kanootista, joten kuvaan en niitä saa.
Auringonlaskun aikaan sytytän tulen saunan kiukaan alle, samoin lyhdyt ja nuotion.
On mennytkin pitkä aika siitä kun olen saanut istua nuotiotulilla. Metsäpalovaroituksen päättymisen jälkeenkin on ollut niin kuivaa, että olen välttänyt tulentekoa.
On kesän päättymisen merkki kun aurinko alkaa laskea lähisaaren taakse.
Mökkirantaan ei revontulet näy, mutta siirryn puolitoista kilometriä niemen toiselle puolen, paikkaan josta on näkymät pohjoisen suuntaan. Vielä valoisalla iltataivaalla erottuu vihertävää valoa ja tähtiäkin.
Vähän vihreää, vähän violettia ja ihan hentoja punaisia säteitä. Vaikka ennusteet lupasivat revontulimyrskyä, ei puoleenyöhön mennessä tämän kummempaa näkynyt.
Revontulia odotellessa juttelen laavulle majoittuneen melojan kanssa. Harvinainen sattuma, yleensä näillä vesillä ei paljon melojia liiku.
Puolenyön aikaan taivaalle kohoaa violentinsävyisiä säteitä. Oranssi väri taivaanrannalla on keinovalon kajastus jostain kaukaa. Kartasta katsottuna tuolla suunnalla on asutusta noin kymmenen kilometrin päässä.
Kaksi kertaa näin illan aikana tähdenlennon. Kuvassa näkyvä ei ole tähdenlento, vaan joku muu valo koska sen suunta näyttäsi olevan alhaalta ylöspäin.
Vähän jälkeen puolen yön luovutan ja lähden nukkuman. Mutta ennen nukkumaanmenoa vielä katselen ja kuvaan mökkilaiturilla linnunrataa.
Pari ensimmäistä kuvaa ja lopussa pari samantapaista, olivat kyllä väreiltään tosi hienot. Kuin violetti ja vihreä olisivat sekaantuneet täysin. Tuli tunne, että tuota väriyhdistelmää kokeilen kankaalle akryylimaaleilla.
VastaaPoistaKiitos inspiraatiosta!
Luonnostahan ne inspiraatiot taiteeseen monesti saa.
PoistaMiten kauniita revontulikuvia! Olen täällä koitanut tiirailla taivaalle iltaisin, mutta valoa on ympäristössä liikaa.
VastaaPoistaPimeitä paikkoja ei varsinkaan Etelä-Suomessa tahdo löytyä.
PoistaHuikeat ilta ja revontulikuvat taas kerran. Nämä vain ovat niin ihania, meilläkin vieraat pääsivät ihailemaan revontulia, minulla oli muka kiire laittaa petejä niin jäin ilotulitusta vaille.
VastaaPoistaViime viikolla revontulia nähtiinkin koko Suomessa.
PoistaHuikeita kuvia ja tunnelmia!
VastaaPoistaKiitos, tervetuloa lukijaksi.
PoistaUpeaa! Täällä meilläpäin on niin paljon valosaastetta, että tähtien saatikka linnunradan näkeminen ei helpolla onnistu.
VastaaPoistaValosaastekartta on hyvä apuväline pimeiden paikkojen etsinnässä.
PoistaIhanat kuvat! Minäkin pääsin ihailemaan tähtitaivasta ja linnunrataa viime viikonloppuna.
VastaaPoistaLämpinä iltoina onkin mukava katsella yötaivaan ilmiöitä.
PoistaMahtavia kuvia ja mikä väriloisto :)
VastaaPoistaKiitos Hilu
PoistaTaikayö! Ihastuttavat kuvat ja maisemat.
VastaaPoistaTunnelmaa toi tällä kertaa myös nuotiotulet. Itse en varmaan olisi tulia sytytellyt, mutta mukava oli jutustella nuotion äärellä.
PoistaKitos Suvi
VastaaPoista