tiistai 2. kesäkuuta 2015

Poikki Pohjois-Kallavettä

Koska kajakki oli vielä auton katolla Konneveden reissun jäljiltä, on kätevää ennen sen palauttamista vajalle käydä melomassa Pohjois-Kallavedellä. Pääseehän sinne toki melomallakin Etelä-Kallavedeltä, mutta matka on pitkä.

Lähden vesille Neulaniemen kupeesta, Viinaniemen rannalta.  Viinaniemi on hyvä lähtöpaikka; kajakkilaituri ja autollekin on lähellä parkkitilaa, tosin tällä kertaa en parkkipaikkaa tarvitse, kun saan kyydin lähtöpaikkaan ja noudon Suovun laavulta, jonne aion meloa.

Takaa puhaltava kohtalainen etelätuuli auttaa matkantekoa. Parikilometrinen Nimismiehennokan retkisatamaan hujahtaa hetkessä.

Vesi hipoo venelaiturin kantta ja kajakkilaituri on vielä rannalla. Vedenpinta on edelleen korkealla, vaikka onkin jo kääntynyt laskusuuntaan. Nimismiehennokan kalliolla on katettu tulisija, sellainen grillikatoksen näköinen. Viime talvena kävimme täällä potkukelkkaretkellä makkaraa paistamassa. Nyt en nouse rannalle, vaan jatkan matkaa Laivonsaaren länsirannan tuntumassa.

Rannan männyillä on melkoisen jykevä tausta, yli kymmenen metriä korkea kallioseinämä.





Tuomen kukkaoksat kurkottavat veden ylle ja melojan tuoksuteltavaksi.


Kun kajakki on lyhyt ja tukeva, niin sillä voi meloa vaikka metsässä. Lahdenpohjukan tervaleppälehtoon pääsee nyt kajakilla.



Meloja koluaa aina ne ahtaimmat kapeikot.

Laivonsaaren Pitkäniemen kärjessä käännän suunnan kohti etelää, ja tulen Kaijansaaren länsirantaa saaren eteläkärjen tulipaikalle. Täälläkin on hieno laituri, johon on helppo rantautua.





Olen virittelemässä tulta laavun tulisijaan, kun ihan lähelle rantaveteen laskeutuu tukkakoskelopariskunta. Ovat niin keskittyineitä toisiinsa, etteivät huomaa minua. Sen verran on puita ja risuja edessä, että en saa niistä kunnon kuvaa. Tunnen itseni tirkistelijäksi.



Tuli palaa nuotiossa, aurinko lämmittää ja tuuli häätää muutaman ympärillä pyörineen itikan pois, retkeilijän huippuhetkiä.



Matka jatkuu suoraan länteen. Vaikka valitsen mieluummin reitit saarien suojassa, niin välillä joutuu menemään vähän avoinaisemmistakin paikoista.

Pohjois-Kallaveden rannoilla ja saarissa on paljon mökkejä. Löytyy sentään rakentamatontakin rantaa.



Aina ei voi onnistua. Viisikymmentäviisi senttiä leveä kajakki ei mahdu kivien välistä puolimetrisestä aukosta.

Matka Pohjois-Kallavedellä alkaa olla lopuillaan ja rantaudun Suovun laavulle.

Kuvasin Suovunkoskea vähän erilaisesta kulmasta, kajakissa istuen.



5 kommenttia:

  1. Niin upeita heijastuksia tässä kuvasarjassa!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kajakissa istuen on niin hyvä bongailla heijastuksia.

      Poista
  2. Kaunista Kallavedellä ja vesi korkealla. Upeat heijastukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa melontaseutua Pohjois-Kallavesikin.

      Poista
  3. Tumma veden pintä on kaunista, ja heijastukset upeaita.

    VastaaPoista