lauantai 6. heinäkuuta 2019

Riuttalan talonpoikaismuseo

Matka Riuttalaan on pitkä: Kuopiosta 45 km, Karttulan kirkolta 20 km, Tervosta 30 km ja Suonenjoelta 55 km, Riuttalan infotaulu todistaa sen mikä on koettu tänne ajaessa, Riuttala on kaukana. Mutta vielä kauempana se on ollut ennenvanhaan, kun tiet ovat olleet kärrypolkuja tai sitten kaupunkiin ja kirkolle on kuljettu vesireittejä pitkin. Siksi Riuttalan talo on ollut hyvin omavarainen. Suola on ollut yksi niitä hyödykkeitä, jonka vuoksi on pitänyt lähteä kauppareissulle.

Riuttala löytyy jo vuodelta 1657 Pietari Brahen läänikartasta. Talo on ollut samalla suvulla jo 1700-luvulta, vain sukunimet ovat muuttuneet kun tila on siirtynyt tyttärien omistukseen. Vuonna 1975 Riuttala on siirtynyt museosäätiölle ja siitä lähtien rakennuksia ja pihapiiriä on kunnostettu vuosittain.

Savolaista mahtitaloa on arvostettu jo varhain. Riuttalan pihapiiri ympäristöineen edusti suomalaista maaseutua ja elämänmuotoa Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900.

Vaikka kuvistakin on voinut päätellä, että Riuttalan talo on iso, niin siitä huolimatta pihalle tullessa hätkähtää rakennuksen suurta kokoa; on pituutta, leveyttä ja korkeutta. Suorana ja ryhdikkäänä iso päärakennus on pysynyt, se on rakennettu jo vuonna 1852.


Aitat, navetta, vierastalo ja päärakennus rajaavat pihan joka puolelta.


Navettarakennuksessa on pärekatto samoin kuin kaikissa muissakin rakennuksissa.


Nuoriso löysi aitasta puujalkoja, ei näyttänyt ihan helpolta niillä kävely.


Riuttalan esineistö on suurimmaksi osaksi alkuperäisiä ja tilalla käytössä olleita.


Pihanpää eli pytinki on ainoa maalattu rakennus. Se on ollut vierastalona, jossa mm. taiteilija Pekka Halonen on viettänyt kesiä ja maalannut. Halosen maalaus Ateria on maalattu Riuttalassa vuonna 1899. (Didrichsenin taidemuseo)


Näkymä päärakennuksen kuistilta pihalle


Näkymä eteisestä eli porstuasta pihalle


Naistentupa eli ruokatupa on ollut enimmäkseen kesäkäytössä. Kun näkee tuvan koon, niin en ihmettele, noin ison tilan lämpimänä pitäminen olisi vienyt valtavasti polttopuuta.








Eteisen toisella puolen on miestupa höyläpenkkeineen. Siellä on tehty muutkin arkiset toimet.


Näkymä miestuvasta porstuan suuntaan.


Sauna, vinttikaivo, ruumisaitta ja tuulimylly yläpihan puolelta kuvattuna.






Maakellari ja riukuaitaa






Metsän reunassa vähän syrjempänä muista rakennuksista ovat paja ja riihi. Riihi on ollut Suomen suurin, se on valmistunut vuonna 1895, mutta sen käyttöikä on jäänyt lyhyeksi koska jo vuonna 1916 Riuttalaan on hankittu puimakone ja lokomotiivi sitä pyörittämään. Kuvassa paja.

Riuttalan kotisivu

Riuttala on avoinna yleisölle avoinna 22.6 – 17.8.2019 perjantaista sunnuntaihin klo 12 – 17. Keväällä ja syksyllä sopimuksen mukaan.

16 kommenttia:

  1. Hieno postaus ja kuvat!

    Riuttala on komea kohde käydä useammankin kerran! Pitkä matka, mutta onneksi nykyisin sinne on helppo mennä. Mietin tätä kommenttia kirjoittaessa millä kyydeillä isotätini Hilda, Riuttalan viimeisin kunnon emäntä pääsi kulkemaan lapsuuskotiini (joka oli myös hänen lapsuuskotinsa) matkaamaan veljeään tapaamaan.


    Pitää kyllä tänä kesänä tehdä jälleen Riuttalan reissu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nähtävää jäi seuraavillekin käynneille, mielenkiintoinen retkikohde.

      Poista
  2. ihan uusi paikka minulle. Komea ja tunnelmallinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komea on juuri oikea sana kuvaamaan tuota miljöötä.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Tuonne on mentävä vielä uudelleenkin. Piharakennuksia jäi vielä tutkimatta kun sade keskeytti.

      Poista
  4. Todellinen mahtitalo! Voi melkein silmissä nähdä, kuinka siellä on ennen vanhaan ihmiset olleet askareissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinä ollut työtä noin suuren tilan askareissa.

      Poista
  5. Onkohan kävijämäärä kesäisin kasvanut yhtään, ei ainakaan tungosta ole. Toivottavasti Riuttala säilyy vielä tuleville sukupolville nähtävyytenä entisestä elämäntavasta, kun ihmiset syntyivät, elivät ja kuolivat samalla paikalla. Kirkkoreissu oli viikon kohokohta, ei edes osattu kaivata mihinkään vaan viihdyttiin kotoisissa askareissa ja niitähän riitti.
    Taloon sisään astuessa kokee ihmeellisen rauhan ja tuvassa voisi istua vaikka kuinka pitkään. Eipä moni kävijä ehdi istahtamaan.
    Monesti olen käynyt ja vienyt sukulaisia ja tuttuja tutustumaan Riuttalaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vasta paikan päällä tajuaa mittasuhteet, kuvista voi saada vähän käsitystä, mutta silti yllättyy rakennusten koosta. Toivon todella, että tuo kokonaisuus säilyisi tulevillekin polville.

      Poista
  6. Kiinnostava paikka. Voin vain kuvitella miltä tuntuisi asua tuolla ilman kännyköitä yms. Kaukana kaikesta, elämä on ollut niin erilaista. Hyvin on hoidettu, toivottavasti jatkossakin pysyy kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se ollut vähän erilaista elämää siihen aikaan.

      Poista
  7. It looks very similar to Polish countryside in the early 70's last century :-)

    VastaaPoista
  8. Upea talo, ihanaa vanhaa tunnelmaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen paikka, täytyy käydä toistekin.

      Poista