tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kauden viimeiset revontulikuvat?

Päivä pitenee ja pohjoisen yö on pian niin valoisa, että revontulet eivät näy vaikka niitä olisikin. On siis revontulibongaajan viime hetket valvoa öitä taivaalle tähyillen. Kaksi viimeisintä revontulinäytöstä ovat oiva esimerkki revontulien arvaamattomuudesta, vaikka nykyisin niiden liikkeitä jo osataankin jotenkin ennustaa.

Auroraovaali oli leveä ja vihreän joukossa hieman keltaistakin, eli merkki siitä, että mahdollisuutta revontulien näkemiseen olisi. Tuo Auroral oval-sivu on minusta ymmärrettävin revontuliennuste ja tällä revontulikaudella siihen luottaminen on useimmiten kannattanut.

Mutta, kuten niin usein käy, luonto järjestää yllätyksiä. Kun menin kuvauspaikalle kosken rannalle, oli vastassa paksu sumu.


Sumun keskellä erottui kuitenkin hento revontulikaari, sen yläpuolella himmeämpi kaari ja tähtiäkin näkyi. En jäänyt odottelemaan sumun hälvenemistä, vaan lähdin etsimään selkeämpää kuvauspaikkaa, pakkasusva kun oli vain kosken yläpuolella.


Ajoin pari kilometriä kun taustapeilistä vilahti vihreää valoa. Nopeasti auto parkkiin bussipysäkille ja kamera jalustalle. Kuun valossakin revontuliloimut olivat varsin näyttävät.




Kävelin vähän matkaa päätieltä eroavaa kylätietä. Sieltä löytyi viehättävä kuutamon valaisema kuusikuja.


Peltoaukean takaa kohosi taivaalle vihreää ja violettia loimotusta. Kymmenessä minuutissa revontulinäytös oli ohi.




Pari iltaa myöhemmin päätin ennen nukkumaanmenoa käydä vielä vilkuilemassa taivaalle. Ajoin kymmenen kilometriä Rukalta pohjoisen suuntaan, katuvalojen ulottumattomiin. Jätin taas auton bussipysäkille ja tähyilin taivasta. Ei näkynyt revontulia, kuu vain valaisi maisemaa. Kameran käsivaravalotuksella taivaalla näkyikin hento vihreä kaari, juuri erottuva. Ajattelin, että otanpa tästä kuvan dokumentiksi ja lähdin hakemaan jalustaa autolta. Juuri kun olin saanut kameran viritettyä jalustalle, revontulet syttyivät yht'äkkiä, aivan kuin tilauksesta.




Nopeaa punaista valoa oli revontulten alahelmassa, keltaistakin, mutta se jäi puiden taakse piiloon.






Sitten loimut kohosivat ylöspäin ja taivaankannelle muodostui korona.





Se näytös kesti neljä minuuttia. Yhtä nopeasti kuin tulet olivat syttyneet ne myös sammuivat. Nyt oli onnea ja hyvää tuuria. Vielä kotona kävin ennen nukkumaanmenoa pihalla. Himmeä, liikkumaton kaari erottui taivaalla, mutta se ei enää jaksanut säväyttää tuon äskeisen pikanäytöksen jälkeen.

Revontuliennusteita: Auroras Now! , Aurora Service Europe , Revontulikyttääjät, suljettu fb-ryhmä, yli 5000 jäsentä

15 kommenttia:

  1. Kävipä sinulla tuuri kun sait noin hyvät kuvat muutaman minuutin esityksestä. kiitos, että jaoit sen meidän lukijoiden (katsojien) kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä kertaa oli täydellinen ajoitus.

      Poista
  2. Olipa onnea!
    Mutta toisaalta, pitkä onnenhetki, neljä minuuttia kaunista kuvattavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyhin revontulinäytös, mutta tuli hyvään saumaan.

      Poista
  3. Mahtava revontuliesitys, mutta upeat ovat kuutamokuvasikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime päivinä on ollut pitkästä aikaa mahdollisuus kuvat kuutakin.

      Poista
  4. On ne vaan komeita nuo revontulet! Ei voi muuta sanoo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ne. Siksi ne jaksavat kiinnostaa.

      Poista
  5. Mielettömät väri- ilotulitukset! Näkisipä joskus tuollaiset revontulet. Meillä ne ovat vain vihreitä valoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tänä talvena nähnyt enenmmän värikkäitä revontulia kuin yleensä. En tiedä mistä johtuu.

      Poista
  6. Kauniita kuvia taaskin. Millaisella kameralla ja putkella otat revontulikuvia?

    VastaaPoista
  7. Hyvin olet ajoittanut revontulien kavaamisen. Upeita ne ovat.
    Minä olen missanut jo useammat reposet. Olen liian väsy liian aikaisin ehtoolla.

    VastaaPoista