Kauniina päivänä Kuusingilla ja Konttaisella

Viime aikoina ei aurinko ole paljoa näyttäytynyt Koillismaalla. Virkistävä poikkeus oli toissapäivänä kun taivas selkeni noin vuorokauden ajaksi. Pakkastakin oli alle kymmenen astetta, joten ulkoilusää oli paras mahdollinen.

Rukan Juhannuskallio on kuin kermavaahdolla kuorrutettu kakku.

Kuusinkijoki virtailee Vuotungin kylässä, parikymmentä kilometriä Rukalta itään. Joessa on useitakin koskipaikkoja, mutta talvella helpoimmin saavutettavissa on Käpykoski, joka seuraa tien vartta noin kilometrin matkan. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että ilmassa on kevättä. Joitain jäälauttoja on jo irtautunut virran mukaan, aurinko valaisee jokilaakson ja tuntuu se aurinko vähän lämmittävänkin.

Hiihtelen jokirantaa varoen kuitenkin menemästä jäälle. Virtapaikoissa rantajää saattaa olla tyhjän päällä kun veden pinta on laskenut.

Seuraan vähän aikaa koskikarojen kisailua ja sukeltelua. Välillä kara levähtää keskellä koskea kivellä istuen.

Sitten pomppaus lentoon.....

..... ja syöksy veteen.

Paluumatkalla muistan muutama päivä sitten Konttaiselle tallaamani lumikenkäuran. Jospa ehtisi vielä katsomaan Konttaisen tykkyjä laskevan auringon valossa. Tallattua jälkeä onkin helppoa ja nopeaa nousta ylös vaaralle. Ja tosiaan, kyllä aurinko muuttaa maiseman. Nyt on väriä ja kontrastia.

Laelta lähtee monesta paikasta suksenjäljet alas jyrkkää rinnettä. Huimapäiset vapaalaskijat ovat olleet vauhdissa. Toivottavasti ovat selvinneet alas turvallisesti. Konttaisen pohjois- ja länsirinteet ovat hyvin jyrkkiä.

Vähän ennen auringonlaskua valo on värikkäintä.

Kauniin päivän päätös, kaunis auringonlasku.