tiistai 16. elokuuta 2016

Luontoretki meloen

Elokuun sää on ollut poikkeuksellisen epävakaista. Kauniita päiviä ei ole ollut kovin monta. Kuopioon tultuani odotin kovin vesille pääsyä, mutta sateinen ja tuulinen sää ei oikein innosta melontaan. Ennen tuli lähdettyä huonommallakin kelillä, mutta nyt kun tilaisuus valita retkiajankohta, niin mielellään lähtee vain hyvällä säällä.

Sateisen yön jälkeen aamu on aurinkoinen ja tyyni.  Eipä tarvitse kauan miettiä suuntaa, kamat kassiin ja melontavajalle. Tämän melontaretken teemana on rauhallinen saarien kiertely, maisemien ja yksityiskohtien katselu, voisi sanoa että luontopolku vesillä.

Rantatiellä kimaltelee. Yön jälkeen kaste pisaroi pudonneilla haavanlehdillä.




Enteileekö etelän taivas taas uutta sadetta.




Oranssikaulainen vesilintu kuikuilee kajakin lähellä. Härkälintu?


Kalliolla, jossa muutama viikko sitten kukkivat keltamaksaruohot kukkii nyt isomaksaruoho.


Pieni telkänpoikanen ui edestakaisin rantakallion edustalla. Olisiko eksynyt joukosta vai joko sen täytyy selvitä yksin.





Isokoskelopesue viettää rantaelämää luodolla. Höyhenpukujen huoltotoimenpiteet näyttää olevan menossa. Pääsen ihan lähelle kun tuulevire työntää kajakkia sopivasti kohti luotoa.






Selkä-Havukan laavu


Rantakukat ovat enimmäkseen jo kukkineet. Selkä-Havukan varjoisalta rannalta löytyy vielä muutama kukka.



Vesilintuja on paljon. Kuvausetäisyydelle ne osuvat harvemmin. Esimerkiksi tämän rannan tuntumasta lähti useampikin sorsapoikue liikkeelle. Ja kajakin keulan edessä sukeltanut silkkiuikku nousi pintaan kala suussaan. Kajakissa ei voi joka hetki olla kuvausvalmiudessa. Ensin on laskettava mela käsistä, sitten vasta kaivettava kamera esiin. Hyvällä säällä pidän pientä pokkaria kaulassa, se vähän nopeuttaa kuvanottoa.


Järviruokoasetelma sen sijaan on helppo kuvattava.


Pienen kallioluodon puut on sommiteltu kauniiksi ryhmäksi, kuin istutettuna.


Etelä-Kallaveden matalista lahdista löytyy monin paikoin vesitatarta. Kaunis vesikasvi.







Sateinen kesä on ollut suotuisa kalliokasveille. Kalliokohokki kukoistaa kallionkoloissa.


Etelä-Kallaveden rannoilta löytyy erikoisia kiviä ja kallioita. Parhaiten ne löytää melomalla ihan rannan tuntumassa. Tälläkin rannalla olen käynyt monesti kävelemässä, mutta en ole huomannut tätä erikoista kohokuvioitua kalliota. Sivusta tuleva matala valo paljastaa juonteet kivessä.






Eipä sadepilvet ehtineet tällä kertaa pilaamaan melontaretkeä.



6 kommenttia:

  1. Aivan ihania kuvia jälleen. Upea keli sulla meloa ♥

    VastaaPoista
  2. Niin kauniit kuvat, että todella alkoi tehdä mieli kajakin kanssa järvelle.

    VastaaPoista
  3. Luonnonrauhaa parhaimmillaan Kallaveden kauniissa maisemissa. Ihania kuvia!

    VastaaPoista
  4. Hassua, miten erilaiselta tuttukin ympäristö näyttää kesällä ja talvella. Olen lumen aikaan monesti hiihtänyt Selkä-Havukalle, mutta enpä olisi tuosta laavukuvasta sitä osannut nimetä, ainakaan ensiyrittämällä.

    VastaaPoista
  5. Selasin taas kuvia edestakaisin, mitkä olisivat huikeista huikeimmat. Eka ja vika tällä kertaa. Järvellä näkee kauas taivasta pilvineen. Samanlaista huikaisevaa avaruutta voi nähdä Pohjanmaallakin, mikä aina viehättää silmääni.

    VastaaPoista