Jälkiä jättämässä

Aamupäivällä Konttaisen parkkipaikalla on vilkasta. Autoja on parkissa puolenkymmentä ja ja kuvaajien pitkät valkoiset putket osoittavat kohti metsää, jossa kuukkelit ja tintit esiintyvät.

Laitan liukulumikengät jalkaan ja pujahdan metsään lumisten puiden keskelle. Ei tarvitse mennä pitkälle kun parkkipaikan äänet vaimenevat ja vastassa on hiljaisuus. Viime päivinä on tullut taas kymmenisen senttiä uutta lunta. Lumensyvyys on 80-90 sentin välillä. Suojasään ja tuulen vaikutuksesta lumet on pudonneet alas puista ja puiden oksilla on vain ohut kerros vastasatanutta lunta. Vaaran ylärinteiden tykkylumi on pysynyt puissa.

Lumikenkäura erottuu vähän lumikerroksen alta. Seuraan sitä vähän matkaa, mutta poikkean kohta oikealle ja suuntaan luonnonsuojelualueen itäreunaa kohti. Olen joka talvi tehnyt lumikenkäuran loivempaa kiertoreittiä Konttaisen laelle. Tänä talvenakin kävin jo kerran jälkiä tallaamassa, mutta lunta on tullut niin paljon lisää, että jäljet ovat peittyneet. Parkkipaikan ja Konttaisen laen korkeusero on reilu 100 metriä ja umpilumessa kahlaaminen lisää hieman vaikeusastetta.

Tällä kertaa vaaralle nouseminen on helppoa. Pehmeän uuden lumen alla on tiivis lumikerros joka kantaa kulkijan. Vain muutamassa kohti lumi antaa myöten ja jalka uppoaa syvemmälle.

Kiertoreitti johtaa Konttaisen laelle idän suunnalta. Kohta avautuu edessä näkymät pohjoiseen ja itään.

Pilvikerroksessa on pieniä aukkoja joista valo pääsee värittämään alhaalla roikkuvaa pilvikerrosta. Aurinkoa ei ole näkynyt pariin viikkoon ja tämä on ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun taivaalla on muutakin väriä kuin harmaata.

Seljenneessä säässä näkyvyys on hyvä ja Kitkajärvi erottuu selvästi horisontissa.

Sivuan Karhunkierroksen polkua, josta kertoo vain viitta kinoksessa.  Luulen että Karhunkierroksen talvivaeltajat eivät kulje Konttaisen kautta, vaan oikaisevat Kumpuvaaran tietä Valtavaaralle.

Kitkajärvellä hetken aikaa lähes aurinkoista.

Valtavaaran kukkulat ja taustalla Ruka seitsemän kilometrin päässä.

Lumivaaksiainen hangella.

Kuljen tykkyjen keskellä ja kuvittelen miltä täällä näyttäisi aurinkoisena päivänä. Nyt puiden ja oksien muodot häviävät. Kontrasti puuttuu.

Vielä vilkaisu Kumpuvaaran suuntaan ja sitten on edessä mukava lasku alas vaaralta takaisin Konttaisen parkkipaikalle.

lumikenkäreitti piirretty keltaisella (kartta: Paikkatietoikkuna)

Päivitystä: Kesällä 2019 Konttaiselle menevä reitti muuttui virallisesti kulkemaan loivempaa itälaitaa. Siitä enemmän täällä: Konttaisen kuhaus