Pilvien yläpuolella

Aamuvarhaisella Rukan juurella on pakkasta 22 astetta ja taivas näyttää olevan pilvessä. Mutta Rukan säämittausaseman ajankohtainen lukema kertoo pakkasta olevan 12 astetta. Nyt on lähdettävä katsomaan ylös laelle. Noustessamme Juhannuskalliontietä olemme vielä pilven sisällä ja mastoakaan ei näy, mutta hetken päästä jo olemmekin pilvien yläpuolella. Taivas on sininen ja idän puolella punertaa. Ja auton mittari näyttää pakkasta vain tuon 12 astetta. Pilvet levittyvät joka puolella, vain Rukan huippujen laet erottuvat. On kyseessä inversio, jossa kylmä ilma on jäänyt alas pilvien alle. 

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy selitys talviselle inversiolle:

Maanpintainversiossa maanpinta ja sen lähellä oleva ilma jäähtyy niin, että kylmempi ilma jää ylempänä olevan lämpimämmän ilman alle. Kylmä pintailma ei raskaampana pääse kohoamaan yläpuolellaan olevan lämpimän kerroksen läpi ja ilmakehän pystysuuntainen liike lakkaa. Siten inversion vallitessa lämpötila nousee korkeuden mukana. Tyynellä säällä kylmin piste on aivan maan pinnassa.

Maston rinteeltä vie hyvin tallattu polku Juhannuskalliolle. Juhannuskalliosta on tullut suosittu tykkypuiden kuvauspaikka sen jälkeen kun sinne merkittiin virallinen retkipolku. Toki se on ollut kuvaajien tiedossa jo kauan, mutta aiempina talvina sinne on joutunut kahlaamaan tai kulkemaan lumikengillä. 

Hiljainen tykkykansa seisoo Juhannuskallion rinteillä. Tuuli ja tuiskulumi on on peitellyt hangen pinnalta jalanjäljet. Tuulta on nytkin aika lailla. Vedän huppua päähän ja hakeudun tuulensuojaan tykkypuiden juurelle. 

Pyhävaara piiloutuu lähes kokonaan pilveen. 

Alkutalvesta puiden oksien muodot ja huurteiset rungot vielä erottuvat. Myöhemmin talvella ne ovat paksun lumen ja jääkuoren peitossa. 

 

Ja sitten Pyhävaara häviää kokonaan 

Välillä pilvet kohoavat tänne Juhannuskalliollekin. Tuolla pilven takana noin 300 metrin päässä on masto ja Juhannuskallion talot. 

Auringonnousun aika

Hieman pilvikerroksen yläpuolelle noussut aurinko värittää pilvet. Tähän aikaan talvesta, kun aurinko ei nouse korkealle, tuo maiseman punahehkuinen väritys kestää kauan. 

Pieni koivu rinteessä on muuttunut satupuuksi.

Auringon noustua vähän ylemmäs alkavat pilvet liikkua. Nyt näkyy jo Pyhävaaran matalampikin laki. 

On kulunut puolitoista tuntia siitä kun lähdin autolta. Kello on nyt 10:30, mutta vieläkään auringon valo ei yllä kuin puiden latvoihin. 

Kotimatkalla kuvaan Juhannuskallion alhaalta parkkipaikalta. Tuolla, tuon oikeanpuoleisen kukkalan päällä olin.