lauantai 11. marraskuuta 2017

Revontulia kuutamolla

Kuluneella viikolla olisi ollut mahdollista nähdä näyttäviä revontulia...jos. Jos olisi ollut pilvetöntä ja jos olisin ollut oikeaan aikaan paikalla. Yritystä oli, kolmena iltana kävin tähyilemässä taivaalle ja sentään jotain jäi kameran kennolle. Ilmettä revontulimaisemaan toi vähenevä kuu, joka nousi taivalle samaan aikaan kun revontulet syttyivät.

Puutossalmella, lähellä lossin rantaa, avautuu esteetön näkymä laajalle Puutoselälle. On lumoavaa seurata kuun nousua taivaanrannan takaa revontulikaaren kehystämänä.


Luonnonvalojen lisäksi kuvaan tulevat laivaväylän merkkivalot ja taivaalle heijastuvat kaupungin valot.


Rissalan pojat, eli Rissalan lentotukikohdan harjoittelevat hävittäjälentäjät, piirtelevät taivaalle omia kuvioitaan.(viiru kuun yläpuolella)




Lossin ympäristö on valaistu aina pimeän aikaan. Etelärannan järviruo'ot loistavat katulamppujen valossa.


Kuun valo ja lossin valaistus häivyttävät revontulien näkymistä.


Kaari erottuu vielä, mutta länneltä alkaa siirtyä pilviä Puutosselän ylle.




Pohjois-Kallavedellä, parikymmentä kilometriä kaupungin keskustasta olevalla venerannalla on pimeämpää, mutta aina kun on taivaalla on vähänkin pilveä niihin heijastuu asutuskeskusten valoa.


Vaikka lämpötila on ollut jo muutaman päivän plussan puolella, on lahdella jäätä. Lokakuun loppupuolen pakkasjakso on jo ehtinyt jäädyttää muutaman sentin paksuisen jääkerroksen.


Pilvikerrokseen tulee aukko ja revontulten kiemurat loimuavat hetken aikaa komeasti.


Erikoinen tärinäraita revontulinauhassa. En ole moista ennen nähnyt.




Lopulta pilvet ahdistavat revontuliloimut piiloon.




Voi vain arvailla mitä pilvien takana tapahtuu.







Seuraavana iltana samalla paikalla on lähes selkeä tähtitaivas, mutta revontulista vain aavistus taivaanrannalla.




Vaikka kuu on pienentynyt jo lähes puolikkaaksi, se valaisee vielä maisemaa.






Myöhemmin illalla pohjoisen taivaalla erottuu matala revontulikaari. Olisi pitänyt malttaa odottaa, puolenyön aikaan taivaalla on ollut mahtavat revontulet, mutta minä olin silloin jo nukkumassa.

24 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos, kerrankin oli vähän rakoa pilvissä revontulten aikaan.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kuunvalo antaa oman sävynsä revontulien loisteeseen.

      Poista
  3. Revontulet ja kuutamo, on upean näköistä!

    VastaaPoista
  4. Oi mitkä näkymät Kallaveden maisemissa. Voiko kuvat enää kauniimmaksi tullakaan..

    VastaaPoista
  5. Niin mahdottoman upeita maisemia ja tulia!
    Kiitos taas ihanasta kuva-annista :-)

    VastaaPoista
  6. Nyt kyllä loppuvat sanat. Kaikki on hienoja, mutta muutama saa aivan mykistymään. Hyvin olet kuvannut luonnon tarjoamat näkymät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus onnistaakin. Revontulet ja selkeä sää on viime aikoina ollut harvinainen yhdistelmä.

      Poista
  7. Kauniisti näkyvät revontulesi kuutamollakin 💛 osa oli aivan erityisen ihania kelasin näitä edestakaisin - kolmanneksi viimeinen ja viimeinen sulkivat sarjan kauniisti. Niissä oli seesteisyyttä ja rauhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun kuu on alhaalla ja maa lumeton, ei kuunvalo häivytä revontulien valoa.

      Poista
  8. Tyyni vesistö lisää revontulten tenhoavaa kauneutta, upeita heijastuksia.
    Hienoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen vesitöjen jäätymistä ja lumen tuloa on aina yritettävä löytää heijastuspaikkoja revontulikuvauksessa.

      Poista
  9. The walk and moments spent in such a wonderful setting, it is certainly a great pleasure, very well that we can these panoramas admire here. Greetings.

    VastaaPoista