Ajoin kohti vakiokuvauspaikkaani, mutta muutaman kilometrin jälkeen tulin toisiin ajatuksiin. Pohjoisen ja idän taivaalle oli hiipinyt pilviä, sen sijaan lännen suunnalla oli selkeä taivas. Auton nokka kääntyi kohti Karttulaa. Olin joskus kartalta katsellut mahdollisia revontulikuvauspaikkoja Kuopion ympäristössä ja nyt muistui mieleen Virmasveden Lintuniemi.
Jätin auton tienvarren parkkipaikalle ja jalkauduin polulle. Kapea ja lähes kaksi kilometriä pitkä Lintuniemi on luonnonsuojelualuetta. Harjun laella kiemurtavaa polkua oli helppo kulkea otsalampun valossa. Välillä yritin kurkkia puiden välistä pohjoisen taivasta, mutta revontulten loimotusta ei näkynyt. Tulin niemen kapeimpaan paikkaan, jossa vähimmillään on leveyttä vain pari metriä. Ajattelin katsoa kameran silmällä näkyykö merkkiäkään revontulista, mutta jo kameraa jalustalle viritellessä taivaalla oli paljain silminkin havaittavissa himmeä revontulivyö.
Juuri kun olin saanut kameran valmiiksi, heräsi revontulivyö eloon. Tämä oli jo kolmas kerta vähän ajan sisään kun revontulinäytös alkaa juuri kun tulen paikalle ja saan kameran kuvauskuntoon. Revontulitaikaa!
Kaaren lännenpuoli oli aika himmeä, koska iltataivas valaisi vielä, mutta idän puolella värit olivat voimakkaammat. Ihan metsänrajan yläpuolella pilvikerros hohti kaupungin valoja. Siitä huolimatta hetken vilistänyt revontulten nopea punainen valojuova erottui hyvin.
Lopuksi taivaalle jäi violetti viiru, joka kohosi ylös taivaankannelle.
Revontulien vastakkaiselta puolen järven takaa, yli kahdenkymmenen kilometrin päästä, pilvissä hohtivat Suonenjoen ja Rautalammin valot.
Pilvet vyöryivät peittämään revontulia, mutta kotimatkallakin pilvien raosta hehkui vihreää valoa.
Kilisevä ja helisevä puikkojää on merkki jäiden heikkenemisestä.
Lintuniemen kapein kohta, eli edellisyön revontulikuvauspaikka.
Niemen kärjessä on todella vanhoja mäntyjä.
Lintuniemen kärki.
Niemen nokasta oli revennyt railo ja rannan lähellä avovettä, jonka lokit ja sorsat olivat tietenkin löytäneet.
Autuaankannas erottaa Virmasveden ja Autaanlammen. Suonenjoki-Karttula maantie kulkee kannasta pitkin. Paikka on minulle tuttu jo lapsuudesta. Kun kävimme Karttulassa sukulaisvierailuilla, pysähdyimme joka kerta Autuaankannaksella suurta Virmasvettä ihmettelemään. Kannaksen erikoinen nimi jäi silloin mieleen. Nykyisin Autuaanlampi on virkistyskalastuspaikka ja kesäaikaan matkailijoita palvelee kioski.
Paikka kartalla (Paikkatietoikkuna) Lintuniemi