Koiramainen juttu

Kuusamolainen koiravaljakko- ja ohjelmapalveluyritys Erä-Susi järjesti pääsiäislauantaina avoimien ovien päivän. Paikalle olikin tullut paljon yleisöä, erityisesti lapsiperheitä. Koirien lisäksi pihapiirissä on nähtävänä poroja, lampaita, kanoja, hevonen ja laamakin.

Ensimmäisenä pihapiiriin tullessa vie huomion Tyyne-koiran kaksi pentua. Tyyne ei oikein näyttänyt tietävän pitäisikö sen olla hyvillään vai peloissaan pienten pentujen ympärillä parveilevista ihailijoista.

Porotarhan poroista lähes valkoinen poro kiinnitti eniten huomiota.

Tässä tutustutaan turistin kenkiin.

Pientä sarvien kalistelua pienillä sarvilla.

Tämä pentu oli päässyt häkin ulkopuolelle hoitajan kanssa. Se ehti varmaan olla paljon kuvattavana päivän aikaan.

Toisessa häkissä otettiin rauhallisesti yleisöstä välittämättä.

Täällä emon vieressä on turvallista.

Alueella on kaikkiaan noin 200 koiraa.

Vähän kauempaa alkoi kuulua kiivasta haukuntaa. Koiravaljakot lähtivät sieltä kierrokselle pellon ympäri. Koirat olivat muuten yllättävän hiljaisia. Vasta huomattuaan lähtövalmistelut ne alkoivat haukkua.

Istuessani nokipannukahvilla kodassa kypsyi ajatus: Nyt jos koskaan on hyvä tilaisuus kokeilla kauan haaveilemaani koiravaljakkoajoa.

Tässä opetellaan ohjaamista ja jarruttamista.

Startti. Viime hetkellä ennen lähtöä sain rekeen kyydittävänkin.

Ja sitten mentiin pitkin peltoa. Vauhti oli ihan sopivaa, ei tarvinnut jarrutella. Koirat ehtivät välillä vilkuilemaan taaksepäinkin, ja haukkaamaan lunta juostessaan.

Pyrähdys pellon ympäri oli noin parin kilometrin mittainen. Tuon kokemuksen perusteella voisin lähteä vähän pitemmällekin retkelle. Ehkä ensi talvena.

Pihalla oli myös poroajelua. Äskeisen koiravaljakkoajon jälkeen porokyyti näytti paljon rauhallisemmalta.