Jääkeliä Kuopiossa

Parin viikon poissaolon aikana Kuopioon on tullut jääkelit. Talvesta ei voi puhua, lunta on maassa vain muutama sentti. Lumen vähyys ei ole poikkeuksellista. Pari vuotta sitten oli tammikuun lopussa ihan sama tilanne, jää kantoi kulkijan, mutta lunta oli juuri sen verran että maa näytti valkoiselta.

Lähden aamukävelylle tutustumaan jäätilanteeseen. Pysyttelen rannan lähellä lahtien pohjukoita kierrellen ja seuraillen muiden kulkijoiden jalanjälkiä. Yhtään pilkkireikää ei näy josta voisin tarkistaa jään paksuuden. Tätä kirjoittaessa löysin linkin Icesailing-sivustolle, jonka mukaan jäätä on Kallavedessä jo 24 cm. Pitäisi siis olla turvallista liikkua.

Parinkymmenen asteen pakkanen tuntuu ihan kesäkeliltä yli kolmenkymmenen asteen pakkasten jälkeen.

Suojaisissa lahdenpohjukoissa ei ole jääpuikkoja rannan pensaissa kuten niin monissa paikoissa avovesien äärellä nyt on. Löydän yhden puikkomuodostelman varjoisalta rannalta.

Auringon noustua valon väri on lämmin.

Puolilta päivin otan potkukelkan ja lähden uudelleen rantoja kiertämään. Ei se aurinko vielä kovin korkealle jaksa kiivetä Kuopiossakaan. Tämä on tilanne juuri puolen päivän aikaan.

Rantapenkan kanervalla on huurretta ja ohutta pakkaslunta koristeena.

Vedenpinta on ollut korkealla järven jäätyessä. Normaalin vedenkorkeuden rantaviiva on heinikkotuppaiden kohdalla.

Pakkaskelissä potkukelkan luisto ei ole paras mahdollinen vaikka alla on liukujalakset.

Monenlaisilla välineillä jäällä on kuljettu; suksilla, luistimilla, jalan, potkukelkoilla ja tässä ilmeisesti läskipyörällä. Nyt onkin helppoa retkeillä kun pääsee liikkumaan yhtä helposti järvillä, metsissä ja soilla.