Huurretta ja jäätä

Ennen lumisaderintaman tuloa ehdin käydä huurrekoristellulla Suovunkoskella ja toisena päivänä metsäkävelyllä Neulaniemen jäämuodostelmia katsomassa.

Pakkasten ansiosta Suovunkoski on saanut rannoilleen paksut jääreunukset ja rantapuihin pitkät huurreriipat. Tammikuun alkupuolella keskipäivän aurinko ei ihan ylety valaisemaan jokiuomaa, mutta hipaisee kosken yläpuolelle kaartuvien puiden oksia.

Jokirannasta on kaadettu joitakin puita viime kesän aikana. Maahan jääneet oksat ja puiden latvukset ovat erityisen paksun kuuran peitossa. Jopa viisi senttiä pitkiä kuurapartoja on oksilla.

Törröttäjän tähtihetki.

Neulaniemen retkellä oli jo enteitä lähestyvästä lumisadealueesta. Pakkasta oli vain kaksitoista astetta mutta tuuli oli kylmä. Onneksi Neulaniemen metsissä voi kävellä tuulilta suojassa.

Kalliojyrkänteillä on monin paikoin jääpuikkomuodostelmia.

Pölkkypuro on jäätynyt kokonaan umpeen. Sulan maan aikaan puron vesimäärä ei ole kovin suuri, mutta nyt purouomaan on kasvanut komea jäävirta.

Jään pinnalla on aaltomaisia kuvioita.

Jäinen putous on kuvassa vähän samanlainen kuin pitkällä valotusajalla kuvattu virtaava vesi.

Vuorilammin yläpuolen jyrkänteellä on myös kauniita jääputouksia.

Tällä  hetkellä huurteet ovat karisseet ja puron jäävirran peittää lumi. Kuopion seutukin sai lopulta lunta, virallisen mittauksen mukaan 20 senttiä parin päivän aikana.