Verhon raosta näkyy kappale kirkasta idän taivasta. Pilvikerros siis rakoilee monen harmaan päivän jälkeen. Laittaudun kiireesti aamulenkille. Tällä kertaa kulkuvälineenä on polkupyörä. Ja rantaa kohti suuntaan taas, kuinkas muuten.
Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko
Sanonta tarkoittaa, että jos on iltarusko,
niin seuraavasta päivästä tulee kaunis ja jos on aamurusko, niin tulee huono sää. Kun ilmakehässä on paljon kosteutta, taivas on hyvin punainen. Nyt taivas on erittäin punainen. Lisäksi taivaalla vyöryvät uhkaavat, tummat pilvet.
Ja pilveenpä sää meneekin. Katselen järvimaisemaa paikassa, jolla on hauska nimi; Äkänpykälä. Niemenkärjen tuntumassa on kaksi pientä saarta jonne vie kävelysillat. Ulommassa saaressa on grillikatos ja puuvaja. Kirvestä ja sahaa ei tietenkään ole; ei kuulu kaupunkitulipaikkojen varustukseen, koska ne kuitenkin vietäisiin heti.
Halkomisrauta rantasalmelaiseen tapaan voisi olla ratkaisu puun pilkkomiseen täälläkin.
Päiväkävelyllä oltiin Puijon sumuisilla poluilla. Puun juurella istui joku. Maahisia? Vieraanamme olleet lapset innostuivat tässä vaiheessa pois varsinaiselta reitiltämme. Matkaa ei jatkettu ennen kuin kaikki metsikön ihmeet oli löydetty.
|
jättiläisen jalanjälki lammikossa |
Muutakin etsittävää Puijon metsät tarjosivat. Löysimme kaikkiaan kolme geokätköä kävelyreittimme varrelta.