Kuuluu kahahdus ja joku suuri, tumma lintu lähtee puun oksalta ja katoaa latvojen taakse. Metsoukko se ole, koska väri on vaaleampi, ruskeaan vivahtava. Huuhkaja tai akkametso, jää arvoitukseksi.
Sataa ohutta pakkaslunta, mutta välillä, tuulen työnnellessä pilviä, vilahtaa aurinkokin vähän esiin. Jopa kaistale sinistä taivasta näkyy hetken aikaa. Hiihtelen ympäri vaaran lakea. Ihan jyrkänteen reunalle en uskalla mennä liukulumikengillä. Pudotus rotkoon on ainakin parikymmentä metriä. Lähden takaisin päin jälkiäni. Paluumatka sujuu nopeasti kun alla on kertaalleen kuljettu ura.
tikan pajapuu |
tuuli on pyyhkinyt lumet vaaran laelta |
Huikeat on ollu talviset maisemat ulkoiluretkelläsi :), kyllä tuolla sielu lepää. Ihanasti puolukan varret tulee hangesta esille.
VastaaPoistaHangesta pilkistävät puolukanvarvut yllättivät. Lumi ei vaan jouda pysähtymään siellä kallion laella.
PoistaVoi mahoton mitkä maisemat ja miten mahtavat kuvat. Huikeaa
VastaaPoistaNoiden maisemien katseluun ei kyllästy. Aina vähän erilaista riippuen vuorokaudenajasta ja vuodenajasta.
PoistaMielettömän hienot kuvat ja maisemat, kelpaa hiihdellä, mukavaa, aurinkoista alkavaa viikkoa.
VastaaPoistaAurinkoa tosiaan toivoisin viikon virkistykseksi.
PoistaHeti alkumetreillä sait väännettyä niskat nurin, kun piti tiirailla latvusta. Upea kuva, ja kaikki muutkin.
VastaaPoistaKyllä tuolla kelpaa ulkoilla.
Jos sen ison linnun olisi vielä saanut kuvattua tuolla latvuksessa. Mutta aina ei voi onnistua.
PoistaElämyksellistä ja kaunista on kuvasi ja kerrontasi kotiseutuni maisemista.
VastaaPoistaHikihän tuolla rypiessä varmaan tuli.
Kunto pysyy hyvänä, sikäli on mäkistä.:)
Umpihangessa kahlailu on kyllä tehokasta liikuntaa. Vaaran rinteet ovat ihanteellisia lumikenkäilyyn, kun ei tarvitse rypeä risukossa.
Poista