Niin kauan kun olen ollut kasveista kiinnostunut, eli lähes koko ikäni, olen toivonut näkeväni tikankontin kukkimassa. Juhannuspäivän iltana Kuusamossa näin ensi kertaa nuo upeat kukat luonnossa. Kiutakönkään ympäristö on maasto- ja ilmasto-olosuhteiltaan sellainen että kasviharvinaisuudet viihtyvät.
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
Tikankontti
Niin kauan kun olen ollut kasveista kiinnostunut, eli lähes koko ikäni, olen toivonut näkeväni tikankontin kukkimassa. Juhannuspäivän iltana Kuusamossa näin ensi kertaa nuo upeat kukat luonnossa. Kiutakönkään ympäristö on maasto- ja ilmasto-olosuhteiltaan sellainen että kasviharvinaisuudet viihtyvät.
lauantai 26. kesäkuuta 2010
Kesäkuu
Valkolehdokki Rantasalmella
Suopursuja kesäyössä, Posio
Ruohokanukkaa Oulangalla
Kesäkuun alkupuoli meni saaria kiertäessä ja kasvien kukintaa seuratessa. Kun oli tiedossa että loman alkaessa lähtisimme Kuusamoon, oli seurattava valkolehdokin varttumista että ehtisin nähdä sen kukassa. 14.6. rantauduin Sammalsaaren poukamaan ja kiipesin kallion viertä lehdokin kasvupaikalle. Ei ollut kuin kaksi kukinnon alapuolista nuppua auki mutta kun meni ihan lähelle, saattoi tuntea lehdokin imelän tuoksun.
Kiipesin myös poukaman toisen puolen kalliolle. Sieltä näkyi järvimaisemaa melkein joka suuntaan. Oli mukavan lämmin ja aurinkoinen sää. Istuin kallion jäkälämatolle ja nautin kesäillasta. Hyttysetkään eivät häirinneet siellä ylhäällä.
Ehdin vielä nähdä täysin kukkivankin valkolehdokin kun kävin lähilehdossa kierroksella. Siitä kuva yllä.
Kuusamossa sain sitten uusintana kevään kukinnat. Jokivarsissa kukkivat rentukat ja tuomet.
Pihlajakin aloitti kukinnan ja juhannuksen aikaan Kuusamon pihlajat olivat parhaimmillaan kukassa. Myös suopursut olivat kauneimmillaan ja tunturien rinteiden kosteilla paikoilla kukkivat suokukat. Ruohokanukka oli myös kukassa juhannuksen aikaan. Sitä kasvia ei Rantasalmelta löydykään.
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Tuulessa ja tuulensuojassa
Huusalon Pitkälahti, suojassa tuulilta
Näkökulma veden pinnasta
Kesäkuun alku on ollut tuulinen. Melontareitit on valittava huolellisesti tuulen suunta huomioon ottaen. Selän yli Lehtikiukkaalle ja Vuorikiukkaalle en ole uskaltanut lähteä. Mutta lähiympäristöstä löytyy suojaisia saarireittejä melottavaksi. Olen kiertänyt Huusaloa, Rämeenkanavan reitin, Kuokansaloa, Pitkäsaarta ja tietysti Natulansaarta. Näin kevätkesällä vesillä on rauhallista. Jos lähtee liikkeelle aikaisin aamulla, saattaa olla ettei näe yhtään venettä koko reissun aikana. Kajakilla pääsee lähelle rantoja. On mielenkiintoista lipua rauhassa ihan kalliorannan tuntumassa ja katsella kivien kuvioita, tai tarkkailla lintuja lähietäisyydeltä.
Mutta se onkin retkien päätarkoitus; nauttia luonnosta siihen sulautuen.