tiistai 9. toukokuuta 2017

Pisamalahden linnavuori Sulkavalla

Kapeat portaat johdattavat jyrkkien kallioseinämien lomasta ylöspäin. Puiden välistä pilkistävä aurinko lämmittää selkää. Lämpöä tosin ei ole paljon annosteltu tällekään päivälle. Kolme plusastetta ja kylmä koillistuuli on ollut tämän toukokuun alun normisäätä. Mutta tähän suojaiseen kalliokoloon ei koillistuuli pääse kurottamaan.

Olen kiipeämässä Sulkavan linnavuorelle, eli Pisamalahden linnavuorelle, yhdelle Suomen muinaislinnoista. Muinaislinnoiksi eli linnavuoriksi nimitetään vartio- ja pakopaikkoja, jotka ovat korkeita kallioita, harjuja tai saaria. Suurin osa Suomen muinaislinnoista on Pisamalahden linnan tavoin jyrkkäseinäisiä kallioita, joiden loivanousuisimmat rinteet on vahvistettu muurilla. Linnavuoret ajoittuvat myöhäiseltä rautakaudelta aina 1300-luvulle. Suomi oli rajamaa, jonka kautta ruotsalaiset ja venäläiset hyökkäsivät toistensa kimppuun. Vihollisen uhatessa muinaislinnassa sytytettiin merkkitulet. Näin varoitettiin kylien asukkaita, jotta he voisivat paeta turvaan linnavuorille tai metsään.


Lähempänä vuoren lakea alkaa alapuolelta näkyä Enonveden Linnavirtaa. Olen kulkenut kajakilla vuoren juurelta Suomi Meloo-joukkueen mukana ja soutanut kirkkoveneellä Sulkavan souduissa, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun näen maiseman vuorelta.


Kallion laelta avautuu lähes esteettömät näköalat idästä länteen.










Linnavuoren alla on kaksi laituria, joihin voi kiinnittyä isommallakin veneellä. Vähän huimaa suoraan alas kurkottaessa. Pudotusta on noin viisikymmentä metriä.







Linnavuoren itä-, etelä- ja länsireunamat ovat äkkijyrkät, mutta idän puolelta rinne on loivempi. Kivistä ladottu, hyvin säilynyt puolustusvarustus on muisto ihmiskäden jäljestä vuosisatojen takaa.


Tulipaikka on grillikatoksessa joka jää vesiltä katsottuna piiloon korkean kallioseinämän taakse.






Ihan rantaviivan tuntumassa on valtavia kivijärkäleitä.





Matkalla Sulkavalle löytyi tämä ihastuttava luonnonihme. Kangasvuokot pilkuttivat tienvarren hiekkaista törmää. Kukinta oli jo loppuvaiheessa, mutta olivat ne edelleen kauniita. Pienellä alalla oli satoja kangasvuokkoja.










20 kommenttia:

  1. Huikeat maisemat ja ihastuttavat kangasvuokot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En odottanut löytäväni noin esteettömästi avautuvaa maisemaa kun korkeuseroa on vain reilu 50 metriä.

      Poista
  2. Mikä ihana rauha huokuukaan kuvistasi. Upeat maisemat. Mistä aina löydätkin sellaisia kasveja, joita en ole koskaan nähnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seuraavaksi haluaisin käydä Linnavuorella auringonlaskun aikaan.

      Poista
  3. Uljas vuori. Melontakin tuolla kelpaa tehdä. Komeasti kukkivat kangasvuokot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melonta tuli mieleen monta kertaa matkan aikana. Sulan veden raja kulkee tällä hetkellä suurinpiirtein Pohjois-Savon ja Etelä-Savon rajalla.

      Poista
  4. Ihanat karun kauniit näkymät, niin suomalainen maisema... Ja vielä kangasvuokkojakin! Harmi etten itse ole koskaan päässyt näkemään, näyttävät jo kuvissakin niin upeilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangasvuokot olivat iloinen yllätys. Vaikka olivat jo vähän ohikukkineita, niin nyt on tiedossa paikka seuraavia vuosia varten.

      Poista
  5. Ihan voisi itkeä, noiden kauniiden kangasvuokkokuvien takia!! Mieletön historiallinen paikka! Todella hienoa, että jotakin todella vanhaa on säilynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin kangasvuokkojen suurta määrää.
      On se huima tunne ajatella mitä kaikkea nuo muurit on nähneet.

      Poista
  6. Nuo maisemat olisivat miehelleni mieleen. Mä kammoan korkeita paikkoja, mutta menen kuitenkin ja yritän kestää. Ihanat kukkakuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt oli kallion pinta kuiva, joten ei tuntunut vaaralliselta. Sadesäällä en menisi lähellekään jyrkänteen reunaa.

      Poista
  7. Kiitos kun kerroit tästä, hieno paikka ja olisi ihan päivämatkan päässä!
    Kangasvuokon näkeminen saa aina hymyn huulille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puumalastakin pitäisi löytyä kangasvuokkoa. Sehän taitaa olla vielä lähempänä?

      Poista
  8. Kaunista! Maisemat ja kukat. Ja siellä on jo noin lumetonta, kumpa meilläkin, mutta vielä on takapihalla lunta n. puoli metriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kevät edisty täällä Savossakaan. Parina aamuna on ollut taas lunta maassa.

      Poista
  9. Kyllä tuonne kannatti kavuta, on huikeat maisemat.
    Ja kangasvuokot on edelleen kauniita.

    VastaaPoista
  10. Jylhää kauneutta nämä maisemat. Upeaa katsoa kuvistasikin.
    Kangasvuokot - jospa joskus itsekin löytäisin niitä, mutta etelään päin minun pitäisi varmaan suunnata.

    VastaaPoista