keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Lintuniemi yöllä ja päivällä

Huhtikuun loppupuolella on ollut taas revontuliaktiivisuutta. Alkaa olla viime hetket revontulikuvauksiin, koska valoa riittää illalla pitkään. Vielä puolenyön maissa lännen-luoteenpuoleinen taivas kajastaa päivänvaloa. Toiveena saada kuvatuksi kauden viimeiset revontulet pakkasin repun ja kympin uutisten jälkeen lähdin ajelemaan katuvalojen ulottumattomiin.

Ajoin kohti vakiokuvauspaikkaani, mutta muutaman kilometrin jälkeen tulin toisiin ajatuksiin. Pohjoisen ja idän taivaalle oli hiipinyt pilviä, sen sijaan lännen suunnalla oli selkeä taivas. Auton nokka kääntyi kohti Karttulaa. Olin joskus kartalta katsellut mahdollisia revontulikuvauspaikkoja Kuopion ympäristössä ja nyt muistui mieleen Virmasveden Lintuniemi.

Jätin auton tienvarren parkkipaikalle ja jalkauduin polulle. Kapea ja lähes kaksi kilometriä pitkä Lintuniemi on luonnonsuojelualuetta. Harjun laella kiemurtavaa polkua oli helppo kulkea otsalampun valossa. Välillä yritin kurkkia puiden välistä pohjoisen taivasta, mutta revontulten loimotusta ei näkynyt. Tulin niemen kapeimpaan paikkaan, jossa vähimmillään on leveyttä vain pari metriä. Ajattelin katsoa kameran silmällä näkyykö merkkiäkään revontulista, mutta jo kameraa jalustalle viritellessä taivaalla oli paljain silminkin havaittavissa himmeä revontulivyö.

Juuri kun olin saanut kameran valmiiksi, heräsi revontulivyö eloon. Tämä oli jo kolmas kerta vähän ajan sisään kun revontulinäytös alkaa juuri kun tulen paikalle ja saan kameran kuvauskuntoon. Revontulitaikaa!





Kaaren lännenpuoli oli aika himmeä, koska iltataivas valaisi vielä, mutta idän puolella värit olivat voimakkaammat. Ihan metsänrajan yläpuolella pilvikerros hohti kaupungin valoja. Siitä huolimatta hetken vilistänyt revontulten nopea punainen valojuova erottui hyvin.








Lopuksi taivaalle jäi violetti viiru, joka kohosi ylös taivaankannelle.

Revontulien vastakkaiselta puolen järven takaa, yli kahdenkymmenen kilometrin päästä, pilvissä hohtivat Suonenjoen ja Rautalammin valot.


Pilvet vyöryivät peittämään revontulia, mutta kotimatkallakin pilvien raosta hehkui vihreää valoa.


Yön pimeydessä Lintuniemen maisemia ei paljon voinut katsella, mutta seuraavalle päivälle järjestyi tilaisuus nähdä Virmasveden rantoja päivänvalossa. Lintuniemen etelärannalle oli pakkautunut paksuja jäälauttoja.




Kilisevä ja helisevä puikkojää on merkki jäiden heikkenemisestä.




Lintuniemen kapein kohta, eli edellisyön revontulikuvauspaikka.


Niemen kärjessä on todella vanhoja mäntyjä.


Lintuniemen kärki.


Niemen nokasta oli revennyt railo ja rannan lähellä avovettä, jonka lokit ja sorsat olivat tietenkin löytäneet.




Autuaankannas erottaa Virmasveden ja Autaanlammen. Suonenjoki-Karttula maantie kulkee kannasta pitkin. Paikka on minulle tuttu jo lapsuudesta. Kun kävimme Karttulassa sukulaisvierailuilla, pysähdyimme joka kerta Autuaankannaksella suurta Virmasvettä ihmettelemään. Kannaksen erikoinen nimi jäi silloin mieleen. Nykyisin Autuaanlampi on virkistyskalastuspaikka ja kesäaikaan matkailijoita palvelee kioski.



Näkymä Autuaanlammelta kannaksen yli Virmasvedelle.

Paikka kartalla (Paikkatietoikkuna) Lintuniemi

19 kommenttia:

  1. Oi, kaunista on tutulla Lintuniemellä. Upeita kuvia! Lintuniemi on yksi lähialueen lempipaikosta. Meidän piti lauantaina lähteä käymään, mutta suunnattiinkin tuonne Nokiselle. Mahtaakohan sääksen pesä olla ehjänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin yhden sääksen pesäpuuksi merkityn, mutta siinä ei ollut pesää ollenkaan.

      Poista
  2. Aika voimakkaat revontulet noinkin etelässä. En olisi itse keksinyt enää näin keväällä revontulia etsiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Revontulikausi on nyt lopussa. Kun keskiyön jälkeen on hetki pimeämpää, niin kohta alkaa jo aamu sarastaa.

      Poista
  3. Aivan upea tuonkuvasarja revontulista! Ja niin hienoja nuo vanhat, muhkeat männyt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelin miten nuo männyt ovat pysyneet pystyssä kun tuuli pääsee riepottamaan niemen kärkeä joka suunnalta.

      Poista
  4. Vitsit miten upeita revontulikuvia! <3

    VastaaPoista
  5. Upeat revontulet ja upeat kuvat!

    VastaaPoista
  6. Komeat revontulet ja kuvat.
    Nuo jäämassat ovat aina hienoja, osoittavat voimansa työntyy eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa mukava olla kuuntelemassa kun tuo jäämassa työntyy päin rantakiviä.

      Poista
  7. Mielettömät revontulet! Uskomattomat värit!

    VastaaPoista
  8. Hienot huhtikuun tulet. Siellä teilläpäin on upeita järvimaisemia, joita keskisuomen järvenrannalla syntyneenä kaipaan ja ihailen kovasti. Kiitos taas upeasta postauksestasi. Itse en ehtinyt noihin revontuli karkelohin kunnolla mukaan. Oli aika pilvistä ja ei voinut kovin pitkälle aamuyöhön kukkua jolloin olisi ehkä ollut pilvetön hetki ennen auringon nousua. Siksi kivaa kun voin katsella kuvistasi tulet😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli loppunäytös tälle revontulikaudelle. Erityisen iloinen olin tuosta punareunasta. Se näkyi vain minuutin verran.

      Poista
  9. Osaat ottaa niin kauniita kuvia tähtitaivaasta. Ja revontulia!

    VastaaPoista
  10. kaunis paikka! Ja revontulet aina niin lumoavia

    VastaaPoista
  11. Hienoa olen käynyt Autaankannaksella aika usein tutut maisemat.Nuo revontulikuvat ihan uskomattomia,miksi minä en ole nähnyt reposia vaikka aika lähellä sinua ilmeisesti asunkin.Ja kymppi uutisten jälkeen taivaita olen tähynnyt,kiva kun sain nähdä kuvissasi että reposet vielä viilettää taivaankannella.

    VastaaPoista