tiistai 19. toukokuuta 2015

Monenlaista vipeltäjää

Käytiin virralla katsomassa kevättä. Koskikarat ovat poissa, nyt siellä mellastavat telkät. Niitä on kymmeniä, ehkä yli sata. Pienikin liike saa aikaan paniikin. Ne sukeltelevat, uivat virran mukana ja lentelevät kosken yllä. Lentävien telkkien siipiäänet kuuluvat jatkuvasti, kauempana järvellä huutelee kuikka.

Pensaiden takaa kurkkien onnistun saamaan yhden telkkäryhmän kuvausetäisyydelle.









Sää on kolea. Lämpötila asteen-pari plussan puolella, pohjoistuulta ja ajoittain yli vyöryy sadekuuroja. On mukava istua laavulla tuulensuojassa, hörppäillä teetä termoksesta ja kuunnella tulen ääntä. Matalammalla vedellä laavulle kuuluu myös virran solina, mutta nyt vesi on noussut sen verran, että kivet ovat veden alla piilossa ja vesi virtailee äänettömänä.


Jokakeväiset pihavieraat, jänikset, ovat taas tulleet tutkimaan löytyykö etelään viettävältä penkalta maasta nousevia ruohontupsuja syötäväksi. Sateen jälkeen on huolehdittava turkin puhdistuksesta.




Talviturkkinen jänis erottuu huutomerkin tavoin harmaanvihreässä metsässä.


Olenko nyt piilossa?








Tämä metsorouva taitaa maastoutumisen. Metsonaaras eli koppelo tuli myös pihapiiriin etsimään metsänreunaan saakka ulottuvasta kuntasta ylivuotisia puolukoita. Koppelon väritys sulautuu maastoon täydellisesti. Kuvat on otettu ikkunan läpi.



Järvikierroksella nähtiin joutsenia, mutta ne olivat niin kaukana, että ei kannattanut paljon kuvata. Liro tuli ihan rantaveteen.

Piisameita oli paljon. Niitä näytti olevan samoilla paikoin joutsenten kanssa. Tämä yksilö oli lähellä rantaa. Taitaa olla lajitoverin raato, jota se tuossa tutkii.



Olisiko jäällä olleet piisamit herättäneet tämän lentäjän mielenkiinnon. Se kaarteli korkealla järven yläpuolella. Luulisin, että liitelijä on merikotka.


18 kommenttia:

  1. No, onpas monipuolinen kuvasarja! Tuo jänönen on kyllä näköinen tuossa irtoavassa talviturkissaan. Kylmää on. Laitoin keveämmän ulkoilutakin tänään päälle ja jestas, piti autossa laittaa penkin lämmitin päälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tumma-valkokirjaviakin jäniksiä on ollut, jolloin turkki on samannäköinen kuin metsästäjien maastopuvut nykyisin.

      Poista
  2. No, onkin tosiaan monenlaista vipeltäjää. Hienot kuvat.

    VastaaPoista
  3. Oletpas saanut kokoon melkoisen vipeltäjien kirjon. :) Hieno kuvasarja elävästä elämästä toukokuisessa luonnossa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vaikka en varsinaisesti harrasta lintukuvausta, niin joskus joutuu :)

      Poista
  4. Komea potretti telkkiä, kun itse näen vain muutaman kerralla. Lintukuvauksia minäkin tein tänään. Sinulla on komea koppelo, minä kuvasin akkateeriä mennen tullen. Sinä näit ja kuvasit merikotkan, minä sain etsimeeni maakotkan, itse asiassa kaksikin.
    Jänistäsi ihailin ja varsinkin sen luonnottoman pitkiä takajalkoja. Kait se niitä tarvitsee karkuun pinkoessaan, sillä vaaroja on. Esim. nuo kotkat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä minäkin näen telkkiä vain yksin tai kaksin kappalein. Nyt sattui virralle isompi populaatio. On se kyllä hienoa katsella kotkan lentoa.

      Poista
  5. Hauskan näköinen tuo jänöpupu!
    Hieno kuvasarja vipeltäjistä!!

    VastaaPoista
  6. On tuo telkkäparvi vaan aivan erinäköinen kuin sorsaparvi. Niin erilainen ja hauskannäköinen lintu.
    Monta vipeltäjää näitkin. Upea kuvasarja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Telkillä on tuo pää niin hauska, kolmiomainen.

      Poista
  7. Mietin että jos kuvat ovat pohjoisesta, no siis Kuusamosta, niin voiko sielläkin olla merikotkia? Pieni siipiväli.. Tosin voi näyttää kun on noin kaukana, pieneltä siipiväliltä. Hieno kuvasarja jäniksestä. Täällä oli jo ruskeampaa enempi jäniksessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusamossa on molempia, sekä maa- että merikotkia. Pyrstön perusteella olisin sitä miteltä, että näkemäni on juuri merikotka. Maakotkalla on pitempi pyrstö.

      Poista